Tekonivelpotilaan hoitotyön osaamiskriteerit ja osaamisen kehittymisen tukeminen vuodeosastolla

Abstract

Tutkimusten mukaan hoitohenkilöstön osaamisen kohdentamisella ja kehittämisellä on suuri merkitys potilaiden hoidon laatuun, turvallisuuteen ja vaikuttavuuteen, hoitoon pääsyyn sekä toiminnan sujuvuuteen, asiakaslähtöisyyteen ja kustannuksiin. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994), terveydenhuoltolain (1326/2010) ja työterveyshuoltolain (1383/2001) säännökset terveydenhuollon henkilöstön osaamisen kehittämisestä korostavat työnantajan tehtävää huolehtia terveydenhuoltohenkilöstön riittävästä osallistumisesta täydennyskoulutuksiin. Myös työntekijät velvoitetaan ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Osaamisen kehittämisprosessin lähtökohtina ovat työyksikön osaamiskriteerien määrittely. Asiantuntijuuden kehittämistä pidetään työnhyvinvoinnin ja organisaation vetovoimaisuuden osatekijänä ja sairaanhoitajien kliinisten urakehitysmahdollisuuksien merkitys on tunnistettu kansainvälisesti alan vetovoimaisuuteen, työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen vaikuttavana tekijänä. Osaamiskehysten avulla hyvin suunniteltu perehdytys, osaamisen kehittymisen tukeminen on varsinkin nuorille hoitajille tärkeää, sillä roolin ja vastuun selkeys sitouttavat nuoria hoitajia.

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata HUS tukielin- ja plastiikkakirurgisen (Tuplan) vuodeosaston K2:n sairaanhoitajien osaamiskriteerit ja keinoja osaamisen kehittymisen tukemiseksi. Tutkimuksellisen kehittämistyön integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla haettiin tietoa tekonivel sairaanhoitajan osaamiskriteereistä ja osaamisen kehittymistä tukevista keinoista kansallisesta ja kansainvälisestä kirjallisuudesta. Kirjallisuuskatsauksen tiedon ja kehittämistyön Learning cafe-menetelmän avulla kehitettiin osastolle tekonivelsairaanhoitajan osaamiskriteerit, jotka muodostettiin HUS AURA-mallin (2015) osaamistasojen ja Meretojan (2003) Nursing competence scale (NCS)-mittarin pääluokkien ja laatumuuttujien mukaisesti taulukoksi toimeksiantajan toiveesta. Tutkimuksen toiseen tutkimuskysymykseen osaamisen kehittämisen tukemisen tarkoitus oli kirjallisuuskatsauksen avulla löytää menetelmiä, joita voitaisi hyödyntää osastolla osaamisen kehittymisen tukemiseen. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli osaamiskriteerien ja osaamisen tukemisen keinojen avulla hoitohenkilökunnan osaamisen varmistaminen ja näin turvallisemman ja tasalaatuisemman hoitotyön tarjoaminen tekonivelleikatuille potilaille

Kirjallisuuskatsauksen aineistossa osaamiskriteereissä nousi keskeisiksi osa-alueiksi lääkehoidon osaaminen ja lääkehoidon haitta- ja vaaratapahtumien raportointi sekä potilaskeskeisyys, hoitotyön eettinen osaaminen ja monikulttuurisuustaidot. Sairaanhoitajan osaamisen kuvaamisessa tekonivelpotilaan hoitotyössä antaa kirjallisuuskatsauksen tulos vain osan tekonivelpotilaan hoitotyössä tarvittavasta osaamisesta, mutta niitä voitiin hyödyntää osaamiskriteereitä muodostettaessa työryhmätyöskentelyssä, vaikka ne eivät sellaisenaan osaamiskriteereinä tule osaamiskriteeritaulukossa esille. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan voidaan katsoa osaamisen kehittämisen hyötyjen ja haasteiden olevan samansuuntaisia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan osaamisen kehittämisen keinoina voidaan hyödyntää erilaisia ammattiuramalleja, koulutusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista, osaamisen tukemista ja varmistamista sekä osaamisen johtamista että panostamalla oppimista tukevaan organisaatiokulttuurin luomiseen.

According to studies, focusing and developing the competence of nursing staff plays a major part in the quality, safety, efficacy and accessibility of care. As well as factoring into the expenses and efficiency of the operation. The provisions on personnel competence training of the healthcare professionals’ law (559/1994), healthcare law (1326/2010) and occupational healthcare law (1383/2001) underline the responsibility of employers in ensuring that health care workers participate in supplemental education. Employees are obligated to uphold and develop the skills and knowledge their professional activities require and to orientate themselves with the rules and regulations concerning their profession. The foundation of competency development processes is the defining of the competency requirements i.e. competency criteria in a given work unit. Expertise development is considered a part of work well-being and organizational traction and the clinical career development possibilities of nurses have been internationally recognized to factor into the attractiveness, well-being at work and commitment to work. A well-designed orientation utilising competency frameworks and support in developing competence is especially important to newer, younger nurses, as the clarity of the role and it’s responsibilities aids young nurses in commitment.

The purpose of this research was to depict the competency criteria of the nurses working in the department of Musculoskeletal and Plastic Surgery ward K2 of the Helsinki University Hospital Area (HUS) and to find ways to support the development of competencies. An integrated literature review of domestic and international sources was used to find information on the competency criteria of nurses working with artificial joints and the means which are used to support the development of competencies. The Learning Cafe method of literature review was used to develop the competency criteria for artificial joint nurses which were designed around the HUS AURA -model (2015) competency levels and Meretoja (2003) Nursing competence scale (NCS) main metrics and quality variables, presented in a table as per the wishes of the client. The second research question on the purpose of supporting competency development, a literature review was used to find methods which could be utilised in support of competency development in the ward. The aim of the research was to ensure the competence of the nursing staff by means of competence criteria and means of supporting skills and thus providing safer and more uniform nursing care for patients with artificial joint replacement.

In the studies examined in the literature review, pharmacotherapy expertise and reporting of adverse effects of medication and other incidents as well as patient-centred care, ethical competence and multicultural skills emerged as key areas. The depiction of a nurse's competency in artificial joint work the result of the literature review gave only a partial insight into the competencies required, but the findings could be utilized in teamwork to draft the competence criteria, even if the findings themselves do not appear in the table of competency criteria. According to the literature review the benefits and challenges of competency development can be similar in both Finland and internationally. At the moment of writing, there is no centralized national comprehensive knowledge base in Finland for the monitoring of social- and healthcare professionals post-graduation competency development (STM 2020).The results of the literature review indicate that methods such as utilizing different professional models, education, training at work, support and verification of competency, competence management and investment into an organizational culture which supports learning could all be used in developing competencies.