Japanilaiset puupiirrokset ja niissä olevat vesiherkät painovärit konservoinnin haasteena

Abstract

Japanilaisissa puupiirroksissa perinteisesti käytetyt painovärit ovat tunnetusti vedelle herkkiä. Opinnäytetyössä tutkitaan niissä olevien painovärien vesiherkkyyttä sekä vesipohjaisten käsittelyjen tekemistä vesiherkille kohteille. Työssä tutkitaan erityisesti sopivia pesumenetelmiä ukiyo-e-puupiirroksille. Lisäksi kerätään tietoa japanilaisten puupiirrosten esineluonteesta, materiaaleista sekä tekoprosessista.

Konservointi tehdään ukiyo-e-puupiirroksille, jotka ovat peräisin Visavuoresta. Ongelmana on, että puupiirrokset on liimattu happamaan taustapahviin tärkkelysliisterillä. Kaksi puupiirroksista irrotetaan taustapahveistaan laponiitti-geelihauteen avulla ja yksi Aerosol Generator -höyryttimellä. Lopuksi yhden puupiirroksen taustaus poistetaan, ja puupiirros pestään altaassa silkkikehikon avulla. Konservoiduissa puupiirroksissa olevat painovärit eivät juuri reagoineet vesiliukoisuustesteissä, eikä pesu aiheuttanut muutosta väreissä.

Väriaineiden vesiherkkyyttä tutkitaan vesiliukoisuustestien sekä niiden analyyttisen tunnistamisen avulla. Tunnistus tehdään XRF-analyyseillä sekä UV-fluoresenssi- ja IR-valokuvauksella. Näillä menetelmillä tunnistettavia väriaineita olivat sinooperi, preussinsininen ja orpimentti, joista preussinsininen on vesiherkkä.

Tutkimuksessa tultiin tulokseen, että japanilaisten puupiirrosten vesiherkkyys ei ole itsestäänselvyys, ja se on ilmiönä muutakin kuin vesiliukoisuutta. Vesiherkkyyteen vaikuttaa värissä olevan vesiliukoisen sideaineen lisäksi siinä oleva väriaine, värien imeytyminen kuituihin sekä niiden ikääntyminen ja haalistuminen. Erityisen vesiherkkiä väriaineita ovat orgaaniset väriaineet, aniliinimusteet ja etenkin aigami, beni, ukon ja indigo.

Tutkimuksessa todettiin myös japanilaisten puupiirrosten vesipesun olevan joissakin tilanteissa mahdollinen. Vesiherkkyys tulisi aina testata ennen pesua. Vesiliukoisuuden testaamisessa paras väline on itse kyseessä olevalle kohteelle tehtävät vesiliukoisuustestit.

The moisture sensitivity of the colors used in ukiyo-e prints is well known. The aim of the thesis is to study the water sensitivity of the colors and the usage of water-based conservation treatments for water-sensitive media. Especially different washing methods for ukiyo-e prints are investigated. The technique and the materials used in the ukiyo-e method and the knowledge about ukiyo-e as an object are also described.

Ukiyo-e prints from Visavuori were conserved. The prints had been glued on an acidic cardboard with starch paste, which caused the reason for conservation. The colors in the prints were barely water sensitive when tested. Prints were separated from the cardboards with Laponite gel poultice and an Aerosol Generator misting device. One of the prints was removed from the paper backing and washed successfully without a change in the colors.

The water sensitivity of the colors was studied with water spot tests and analytical identification. The colors were analyzed with X-ray Spectroscopy, Ultraviolet Fluoresence and Infrared light photography. With these methods, Prussian blue, vermilion and orpiment were possible to be identified, of which Prussian blue is water sensitive.

The result of the study was that the water sensitivity of ukiyo-e prints is not self-evident and that, in addition to water solubility, other phenomena also occur. Besides the water soluble binding media, the sensitivity of the colors depends on the colorant used, the penetration in the paper fibers and the aging and fading of the colors. Organic colorants in general are moisture sensitive, of which aigami blue, beni red, ukon yellow and indigo are especially sensitive to moisture. Also aniline dyes appear as moisture sensitive colorants.

Hence, ukiyo-e prints can be bathed in water within certain limitations. The water solubility of the colorants should always be tested. The best way to determine the water sensitivity of the colors is by doing spot tests for the object in question.