Synnytyksen jälkeisen masennuksen yhteys rauta-arvoihin

Abstract

Raudanpuutetta esiintyy sekä teollisuusmaissa että kehitysmaissa ja se on anemian yleisin aiheuttaja. Elimistön rautavarastojen mittarina pidetään ferritiiniä ja matala ferritiinipitoisuus on aina merkki raudanpuutteesta. Jopa 40 % raskaana olevista naisista kärsii anemiasta. Anemia on vakava maailmanlaajuinen terveysongelma, jonka vaikutuspiirissä ovat varsinkin odottavat äidit. Synnyttäneistä äideistä noin 10–20 % sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta puhutaan silloin, kun masennustila alkaa muutaman kuukauden päästä synnytyksestä, yleensä kolmen kuukauden kuluessa. Riski sairastua pysyy suurena jopa kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä arvioidaan EPDS-lomakkeella.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla rauta-arvojen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen yhteyttä toisiinsa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten rauta-arvoilla voidaan ennaltaehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta sekä lisätä Suomen terveydenhuollossa työskentelevien ammattilaisten tietoutta rautalisän käytön tärkeydestä raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoomme valikoitui yhdeksän englanninkielistä tutkimusartikkelia. Aineiston analyysimenetelmänä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tulokset olivat osittain ristiriidassa keskenään. Alhaisella ferritiiniarvolla todettiin yhteys synnytyksen jälkeiseen masennukseen, mutta raudan puutteella ei ollut eroa synnytyksen jälkeistä masennusta kärsivillä verrattuna terveisiin äiteihin. Raskauden aikaisella ja kahdessa tutkimuksessa synnytyksen jälkeisellä hemoglobiiniarvolla ei huomattu olevan yhteyttä synnytyksen jälkeiseen masennukseen, kun taas toisissa tutkimuksissa yhteys voitiin todeta. Anemian osuudesta synnytyksen jälkeiseen masennukseen löytyi tietoa näiden yhteydestä, mutta aineistossa oli myös tutkimuksia, joiden mukaan yhteyttä ei ollut. Muilla rauta-arvoilla ei ollut yhteyttä synnytyksen jälkeiseen masennukseen, vaikka eräs tutkimus osoitti yhteyden MCV:n kanssa. Rautalisän käyttö raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen vähentää sairastumisen riskiä, parantaa parantumisastetta, nostaa ferritiiniarvoja ja laskee EPDS-pisteitä.

Tutkimustuloksistamme selvisi, että aihetta on tutkittu niukasti. Tarvetta on sekä suomenkieliselle että kansainvälisille lisätutkimuksille. Jatkotutkimusaiheena nousi esille rautalisän käytön yhteys synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja millaista ohjausta raskaana olevat ja synnyttäneet saavat neuvolassa raudan suhteen. Työt voisi toteuttaa kvalitatiivisina tutkimuksina, joissa aineisto kerättäisiin raskaana olevilta ja synnyttäneiltä kyselylomakkein, haastatteluin ja laboratoriokokein.