Design Systemin dokumentoinnin kehittäminen : Käyttöliittymäsuunnittelua Helen Oy:ssä
Eerolainen, Leo (2022)
Eerolainen, Leo
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810189
Tiivistelmä
Opinnäytteen tarkoituksena on tarkastella käyttöliittymäsuunnittelussa yleistynyttä Design Systemin käyttöä ja hyödyntämistä suuren yrityksen toiminnassa. Työssä tutustutaan yrityksen käytäntöihin Design Systemiä koskevaan dokumentointiin liittyen ja etsitään tapoja parantaa näitä käytäntöjä. Tutkimuksen aihe valikoitui tekijän mielenkiinnosta modulaarista suunnittelua kohtaan sekä työnantajan mahdollistamasta tilaisuudesta tutkia Design Systemin dokumentaatiota oikeassa toimintaympäristössä.
Työn teoreettinen viitekehys rakentuu ohjelmistokehityksessä käytettyihin ketteriin työtapoihin sekä Atomic Design -periaatteisiin. Työssä tuodaan esille systeemiajattelun linkittymistä suunnittelutyöhön ja sen pohjalle rakentuvien käytäntöjen ilmentymistä it-alalla. Tekijä toimi UX-harjoittelijana yrityksessä ja havainnoi työntekijöiden toimintaa Design Systemin parissa. Osana työtä toteutettiin kysely, jossa kuultiin yrityksen Design Systemin käyttäjien kokemuksia ja ehdotuksia koskien Design Systemin käyttöä tulevaisuudessa. Havainnoinnin ja kyselyn pohjalta nostetiin esille merkittävimpiä kehityskohtia ja listattiin kehitysehdotuksia, jolla dokumentointikäytäntöjä voidaan kehittää paremmiksi.
Molemmat aineistonkeruumenetelmät tuottivat samankaltaisia havaintoja dokumentoinnin tilasta. Käyttöliittymäsuunnittelijoiden käyttämässä sovelluksessa Figmassa ja siellä sijaitsevassa Design System-komponenttikirjastossa ilmeni aukkoja ajantasaisen tiedon jakamisessa. Jonkin verran eroavaisuuksia ja puutteita havaittiin myös toteutuksessa olevien sovellusten (mm. Oma Helen) ja Design Systemin linjausten välillä.
Työn pohjalta laadittiin dokumentaation parantamista varten lista kehitysehdotuksista, jonka valinnat perustuivat kyselyssä ilmi tulleisiin seikkoihin kuten dokumentoinnin vaivattomuuteen, vastuuhenkilön nimeämiseen sekä tarpeellisten yksityiskohtien sisällyttämiseen osaksi työntekoa.
Työn teoreettinen viitekehys rakentuu ohjelmistokehityksessä käytettyihin ketteriin työtapoihin sekä Atomic Design -periaatteisiin. Työssä tuodaan esille systeemiajattelun linkittymistä suunnittelutyöhön ja sen pohjalle rakentuvien käytäntöjen ilmentymistä it-alalla. Tekijä toimi UX-harjoittelijana yrityksessä ja havainnoi työntekijöiden toimintaa Design Systemin parissa. Osana työtä toteutettiin kysely, jossa kuultiin yrityksen Design Systemin käyttäjien kokemuksia ja ehdotuksia koskien Design Systemin käyttöä tulevaisuudessa. Havainnoinnin ja kyselyn pohjalta nostetiin esille merkittävimpiä kehityskohtia ja listattiin kehitysehdotuksia, jolla dokumentointikäytäntöjä voidaan kehittää paremmiksi.
Molemmat aineistonkeruumenetelmät tuottivat samankaltaisia havaintoja dokumentoinnin tilasta. Käyttöliittymäsuunnittelijoiden käyttämässä sovelluksessa Figmassa ja siellä sijaitsevassa Design System-komponenttikirjastossa ilmeni aukkoja ajantasaisen tiedon jakamisessa. Jonkin verran eroavaisuuksia ja puutteita havaittiin myös toteutuksessa olevien sovellusten (mm. Oma Helen) ja Design Systemin linjausten välillä.
Työn pohjalta laadittiin dokumentaation parantamista varten lista kehitysehdotuksista, jonka valinnat perustuivat kyselyssä ilmi tulleisiin seikkoihin kuten dokumentoinnin vaivattomuuteen, vastuuhenkilön nimeämiseen sekä tarpeellisten yksityiskohtien sisällyttämiseen osaksi työntekoa.