Pandemian vaikutukset neuvolaikäisten lasten rokotuskattavuuteen
Salo, Ari (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810240
Tiivistelmä
Rokotuksilla on merkittävä rooli erilaisten tartuntatautien torjunnassa maailmassa. Rokotus on ennaltaehkäisevä terveydenhuollon toimenpide, jonka seurauksena rokotettava ihminen saa suojan tautia vastaan sairastamatta tautia. Rokottaminen tyypillisiä tartuntatauteja vastaan aloitetaan heti syntymästä lapsille suunnatun rokotusohjelman mukaisesti. Eri maiden rokotusohjelmat voivat poiketa toisistaan hieman, mutta pääasiassa ne ovat samankaltaiset.
Neuvolaikäisten lasten rokotuskattavuus on pääasiassa hyvällä tasolla Suomessa. Rokotuskattavuus laski eri sairaanhoitopiireissä pandemian aikana, joista osassa lasku oli prosentuaalisesti merkittävää. Suurimmat rokotuskattavuuden vaihtelut selittyivät osin tiedonsiirron ongelmina, mutta laskun ajoitus viittasi yhteyteen pandemian alkamisajankohdan kanssa. Terveydenhuollon raportointi viittasi globaaliin ilmiöön; jotkin seikat vaikuttivat rokotuskattavuuden laskuun neuvolaikäisillä. Tämän opinnäytetyön päämääränä oli selvittää laskuun liittyviä syitä ja mekanismeja, sekä terveydenhuollon asiantuntijoiden ehdotuksia toimenpiteille, joilla lieventää rokotuskattavuuden laskua tulevissa pandemioissa. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1. Mitkä tekijät johtavat neuvolaikäisten lasten rokotuskattavuuden laskuun? 2. Miten lasten rokotuskattavuus saataisiin pysymään hyvällä tasolla pandemia-aikana tulevaisuudessa?
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa tulokset muodostuivat 9:n aiheeseen liittyvän tutkimusartikkelin sisällöistä. Aineistoista etsittiin usein toistuvia merkitysyksiköitä, jotka koodattiin pelkistyksiksi ja luokiteltiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tulokset valmistuivat keväällä 2022.
Tulosten mukaan syitä rokotuskattavuuden laskuun oli useita. Vanhempien päätökseen viedä lapsensa rokotettavaksi vaikutti negatiivisesti tiedon puute ja väärä tieto rokotustoiminnan jatkuvuudesta pandemia-aikana, pandemiarajoitukset, pelko tartunnan saamisesta terveydenhuollossa asioidessa, sekä puutteellinen viestintä mediassa. Muita neuvolaikäisten lasten rokotuskattavuuteen vaikuttaneita seikkoja olivat terveydenhuollon resurssipula, tulotaso, lapsen ikä sekä etnisyys.
Kehittämisehdotus on suorittaa maailmanlaajuisesti lisää laadullisia tutkimuksia, jotka selittävät pienten lasten rokotuskattavuuden laskun syitä pandemia-aikana. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää laskun välttämiseksi ja erilaisten pandemian hoitoon liittyvien strategioiden kehittämiseksi.
Neuvolaikäisten lasten rokotuskattavuus on pääasiassa hyvällä tasolla Suomessa. Rokotuskattavuus laski eri sairaanhoitopiireissä pandemian aikana, joista osassa lasku oli prosentuaalisesti merkittävää. Suurimmat rokotuskattavuuden vaihtelut selittyivät osin tiedonsiirron ongelmina, mutta laskun ajoitus viittasi yhteyteen pandemian alkamisajankohdan kanssa. Terveydenhuollon raportointi viittasi globaaliin ilmiöön; jotkin seikat vaikuttivat rokotuskattavuuden laskuun neuvolaikäisillä. Tämän opinnäytetyön päämääränä oli selvittää laskuun liittyviä syitä ja mekanismeja, sekä terveydenhuollon asiantuntijoiden ehdotuksia toimenpiteille, joilla lieventää rokotuskattavuuden laskua tulevissa pandemioissa. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1. Mitkä tekijät johtavat neuvolaikäisten lasten rokotuskattavuuden laskuun? 2. Miten lasten rokotuskattavuus saataisiin pysymään hyvällä tasolla pandemia-aikana tulevaisuudessa?
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa tulokset muodostuivat 9:n aiheeseen liittyvän tutkimusartikkelin sisällöistä. Aineistoista etsittiin usein toistuvia merkitysyksiköitä, jotka koodattiin pelkistyksiksi ja luokiteltiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tulokset valmistuivat keväällä 2022.
Tulosten mukaan syitä rokotuskattavuuden laskuun oli useita. Vanhempien päätökseen viedä lapsensa rokotettavaksi vaikutti negatiivisesti tiedon puute ja väärä tieto rokotustoiminnan jatkuvuudesta pandemia-aikana, pandemiarajoitukset, pelko tartunnan saamisesta terveydenhuollossa asioidessa, sekä puutteellinen viestintä mediassa. Muita neuvolaikäisten lasten rokotuskattavuuteen vaikuttaneita seikkoja olivat terveydenhuollon resurssipula, tulotaso, lapsen ikä sekä etnisyys.
Kehittämisehdotus on suorittaa maailmanlaajuisesti lisää laadullisia tutkimuksia, jotka selittävät pienten lasten rokotuskattavuuden laskun syitä pandemia-aikana. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää laskun välttämiseksi ja erilaisten pandemian hoitoon liittyvien strategioiden kehittämiseksi.