Tarkistuslistakokoelman edelleen kehittäminen Pohjois-Savon ensihoitopalvelussa
Uusitalo, Atte (2022)
Uusitalo, Atte
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810121
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edelleen kehittää nykyistä Pohjois-Savon ensihoitopalvelun tarkistuslistakokoelmaa selvittämällä sen sisällöntarve ja laatimalla edelleen kehitetylle tarkistuslistakokoelmalle käyttöönottosuunnitelma. Edelleen kehitetyn tarkistuslistakokoelman ja sille luodun käyttöönottosuunnitelman tavoitteena oli parantaa potilasturvallisuutta ja yhdenmukaistaa toimintamalleja Pohjois-Savon ensihoitopalvelussa.
Tarkistuslistat voivat parantaa potilasturvallisuutta terveydenhuollossa. Tarkistuslistat vakioivat toimintamalleja, parantavat kommunikaatiota, minimoivat inhimillisiä virheitä ja tukevat muistia. Tarkistuslistat voivat parantaa ja ylläpitää potilasturvallisuuskulttuuria. Tarkistuslistat antavat myös työkalun laadunhallintaan, sillä tarkistuslista voi toimia suojamekanismina potilasturvallisuutta parantavassa riskienhallinnassa.
Tarkistuslistakulttuuri on tullut terveydenhuoltoon ilmailusta. Terveydenhuollossa on ollut käytössä useita erilaisia tarkistuslistoja vaihtelevin menestyksin. Tarkistuslistoja on ollut terveydenhuollossa jo 2000-luvun vaihteesta asti, ja niiden hyödyllisyys on joissain tapauksissa tunnustettu, mutta silti niiden yleistyminen terveydenhuollossa on ollut hidasta. Tutkimuksissa on todettu, että tarkistuslistat toimivat oikein suunniteltuna ja implementoituna tietyissä olosuhteissa hyvin. Toisaalta tarkistuslistat eivät sovellu käytettäväksi kaikkiin terveydenhuollon tilanteisiin, varsinkaan huonosti suunniteltuna ja implementoituna, jolloin niistä voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tämä opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa aineistonkeruumenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, Delfoita, sekä henkilöstökyselyä. Kirjallisuuskatsauksessa käytiin läpi tarkistuslistojen taustoja, terveydenhuollon tarkistuslistoja, riskienhallinnan perusteita, tarkistuslistojen suunnitteluohjeita, erilaisia tarkistuslistatyyppejä, sekä tarkistuslistojen haasteita ja implementaatioon liittyviä seikkoja. Delfoi-menetelmässä käytiin läpi tarkistuslistakokoelman kehittämistä Pohjois-Savon ensihoitopalvelussa ja henkilöstökyselyssä kysyttiin henkilöstön kokemia sisällöntarpeita ja kehityskohteita tarkistuslistakokoelmaan liittyen. Tulosten perusteella harvinaiset ja vaativat ensihoitotilanteet sekä vaativat laitteet tarvitsevat yksinkertaisen, helppokäyttöisen, saatavilla olevan ja ajantasaisen tarkistuslistakokoelman. Muille toiminnoille tarvitaan työohjeet, jotka ovat erillään kriittisten tilanteiden tarkistuslistoista. Käyttöönotossa tulee huomioida tarkistuslistojen käyttökelpoisuus, saatavuus, riittävä tiedottaminen ja kouluttaminen sekä ajantasaisuus. Tarkistuslistojen suunnittelu ja käyttöönotto on haasteellinen prosessi, mutta oikein toteutettuna tarkistuslistat voivat parantaa potilasturvallisuutta.
Tarkistuslistat voivat parantaa potilasturvallisuutta terveydenhuollossa. Tarkistuslistat vakioivat toimintamalleja, parantavat kommunikaatiota, minimoivat inhimillisiä virheitä ja tukevat muistia. Tarkistuslistat voivat parantaa ja ylläpitää potilasturvallisuuskulttuuria. Tarkistuslistat antavat myös työkalun laadunhallintaan, sillä tarkistuslista voi toimia suojamekanismina potilasturvallisuutta parantavassa riskienhallinnassa.
Tarkistuslistakulttuuri on tullut terveydenhuoltoon ilmailusta. Terveydenhuollossa on ollut käytössä useita erilaisia tarkistuslistoja vaihtelevin menestyksin. Tarkistuslistoja on ollut terveydenhuollossa jo 2000-luvun vaihteesta asti, ja niiden hyödyllisyys on joissain tapauksissa tunnustettu, mutta silti niiden yleistyminen terveydenhuollossa on ollut hidasta. Tutkimuksissa on todettu, että tarkistuslistat toimivat oikein suunniteltuna ja implementoituna tietyissä olosuhteissa hyvin. Toisaalta tarkistuslistat eivät sovellu käytettäväksi kaikkiin terveydenhuollon tilanteisiin, varsinkaan huonosti suunniteltuna ja implementoituna, jolloin niistä voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tämä opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa aineistonkeruumenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, Delfoita, sekä henkilöstökyselyä. Kirjallisuuskatsauksessa käytiin läpi tarkistuslistojen taustoja, terveydenhuollon tarkistuslistoja, riskienhallinnan perusteita, tarkistuslistojen suunnitteluohjeita, erilaisia tarkistuslistatyyppejä, sekä tarkistuslistojen haasteita ja implementaatioon liittyviä seikkoja. Delfoi-menetelmässä käytiin läpi tarkistuslistakokoelman kehittämistä Pohjois-Savon ensihoitopalvelussa ja henkilöstökyselyssä kysyttiin henkilöstön kokemia sisällöntarpeita ja kehityskohteita tarkistuslistakokoelmaan liittyen. Tulosten perusteella harvinaiset ja vaativat ensihoitotilanteet sekä vaativat laitteet tarvitsevat yksinkertaisen, helppokäyttöisen, saatavilla olevan ja ajantasaisen tarkistuslistakokoelman. Muille toiminnoille tarvitaan työohjeet, jotka ovat erillään kriittisten tilanteiden tarkistuslistoista. Käyttöönotossa tulee huomioida tarkistuslistojen käyttökelpoisuus, saatavuus, riittävä tiedottaminen ja kouluttaminen sekä ajantasaisuus. Tarkistuslistojen suunnittelu ja käyttöönotto on haasteellinen prosessi, mutta oikein toteutettuna tarkistuslistat voivat parantaa potilasturvallisuutta.