Fyysisen aktiivisuuden lisääminen kehitysvammaisten ja autismikirjoon kuuluvien asukkaiden asumispalvelussa
Riihimäki, Helmi; Ylimäki, Julius (2022)
Riihimäki, Helmi
Ylimäki, Julius
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910344
Tiivistelmä
Tämän Lapin AMK:n opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Rovaniemen Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskukseen, joka on Lapin maakunnan alueella toimiva erityishuollon kuntayhtymä. Tutkimus toteutettiin Kolpeneen asumispalveluiden Hangaspiston asumisyksikköön. Tällä opinnäytetyöllä on pyritty vastaamaan Kolpeneen kehittämistarpeeseen lisätä fyysistä aktiivisuutta Hangaspiston asumisyksikön asukkaiden arkeen. Opinnäytetyön tarkoitus oli lisätä fyysistä aktiivisuutta kehitysvammaisten ja autismikirjon häiriöön kuuluvien ihmisten arkeen Hangaspiston asumispalvelussa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lisääkö kehittämämme itsemääräämisteoriaan pohjautuvat keinot fyysistä aktiivisuutta sekä selvittää mitkä keinomme lisäävät fyysistä aktiivisuutta.
Kehitysvammaisten osuus väestöstä on noin 1 % länsimaissa ja Suomessa. Kehitysvammaisista neljä viidestä on aikuisikäisiä. Autismikirjon häiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Henkilö, jolla on autismikirjon häiriö, on 1,8–6,5 kertaa useammin mies kuin nainen. Rekisteritietoihin pohjautuvassa tutkimuksessa autismikirjon häiriön esiintyvyyden arvioksi saatiin 0,46 % väestöstä. Useissa tutkimuksissa on havaittu kehitysvammaisuudella ja autismikirjon häiriöllä olevan yhteyttä passiivisuuteen.
Määrällisen opinnäytetyön tutkimuksellisessa osuudessa mittaus suoritettiin Polar Loop -aktiivisuusrannekeella. Mittaus toteutettiin osallistujille kolmen vuorokauden alku- ja loppumittauksena. Lisäksi aineistoa kerättiin strukturoidulla lomakekyselyllä.
Tutkimuksen alkumittauksessa tutkimushenkilöt eivät saavuttaneet liikkumisen suosituksia, mutta loppumittauksessa he saavuttivat nämä suositukset. Tutkimuksemme mukaan tutkimushenkilöiden koettu ja todellinen fyysinen aktiivisuus kasvoivat tutkimusjakson aikana.
Kehitysvammaisten osuus väestöstä on noin 1 % länsimaissa ja Suomessa. Kehitysvammaisista neljä viidestä on aikuisikäisiä. Autismikirjon häiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Henkilö, jolla on autismikirjon häiriö, on 1,8–6,5 kertaa useammin mies kuin nainen. Rekisteritietoihin pohjautuvassa tutkimuksessa autismikirjon häiriön esiintyvyyden arvioksi saatiin 0,46 % väestöstä. Useissa tutkimuksissa on havaittu kehitysvammaisuudella ja autismikirjon häiriöllä olevan yhteyttä passiivisuuteen.
Määrällisen opinnäytetyön tutkimuksellisessa osuudessa mittaus suoritettiin Polar Loop -aktiivisuusrannekeella. Mittaus toteutettiin osallistujille kolmen vuorokauden alku- ja loppumittauksena. Lisäksi aineistoa kerättiin strukturoidulla lomakekyselyllä.
Tutkimuksen alkumittauksessa tutkimushenkilöt eivät saavuttaneet liikkumisen suosituksia, mutta loppumittauksessa he saavuttivat nämä suositukset. Tutkimuksemme mukaan tutkimushenkilöiden koettu ja todellinen fyysinen aktiivisuus kasvoivat tutkimusjakson aikana.