Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ilmastotyö
Pitkänen, Pekka (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810211
Tiivistelmä
Länsi-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveystoimien palvelut yhdistyvät sote-uudistuksen vuoksi. Valmistelu on käynnissä ja siihen liittyy organisointia, jotta vuodenvaihteessa 2022–2023 pystyttäisiin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja palvelun tuoton odotuksiin. Laadukkaan palvelun lisäksi hyvinvointialueen tulisi kyetä vastaamaan ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumaan ilmiön seurauksiin ja muutoksiin. Insinöörityön tavoitteena oli kartoittaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle mahdollisia ilmastotyön toimenpiteitä. Tilaajana toimi Espoon kaupunki.
Kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen ilmakehässä on vaikuttanut ilmaston lämpenemiseen, joka uhkaa hyvinvointia ja elinolosuhteita. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvitaan merkittäviä toimenpiteitä nyt, jotta tulevaisuus turvattaisiin.
Tutkimukseen pohjana toimi haastattelut, jotka toteutettiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelijoille. Haastatteluiden avulla haluttiin vastauksia hyvinvointialueen ilmastotyön nykytilasta sekä sote-alan ilmastotyön ongelmista. Lisäksi ilmastotyön toimenpiteitä kartoitettiin. Tarkoituksena oli, että työstä saadut tulokset voisivat tukea hyvinvointialuetta ilmastotyön suunnittelussa.
Haastatteluiden tuloksista ilmeni, että ilmastotyötä ei ole huomioitu hyvinvointialueen valmistelussa ja siihen liittyvät resurssit ovat melko olemattomat. Tahtotila ilmastotavoitteiden laatimiselle oli selkeä, mutta toteutuksen ajankohta jakoi mielipiteitä. Osa oli sitä mieltä, että ilmastotyötä ei tulisi priorisoida valmistelussa. Toinen osa peräänkuulutti ilmastotyön toimeenpanoa, jotta aihealue juurtuisi osaksi rutiineja sekä ydintoimintaa. Ilmastonmuutoksen hillinnässä tulisi erityisesti panostaa puhtaan energian käyttöön, liikennepäästöjen vähentämiseen sekä jätteiden vähentämiseen ja tehokkaaseen kierrätykseen. Ilmastonmuutoksen sopeutumisessa tulisi erityisesti panostaa terveysvaikutusten lisääntymiseen sekä henkilökunnan työhyvinvoinnin kohentamiseen.
Kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen ilmakehässä on vaikuttanut ilmaston lämpenemiseen, joka uhkaa hyvinvointia ja elinolosuhteita. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvitaan merkittäviä toimenpiteitä nyt, jotta tulevaisuus turvattaisiin.
Tutkimukseen pohjana toimi haastattelut, jotka toteutettiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelijoille. Haastatteluiden avulla haluttiin vastauksia hyvinvointialueen ilmastotyön nykytilasta sekä sote-alan ilmastotyön ongelmista. Lisäksi ilmastotyön toimenpiteitä kartoitettiin. Tarkoituksena oli, että työstä saadut tulokset voisivat tukea hyvinvointialuetta ilmastotyön suunnittelussa.
Haastatteluiden tuloksista ilmeni, että ilmastotyötä ei ole huomioitu hyvinvointialueen valmistelussa ja siihen liittyvät resurssit ovat melko olemattomat. Tahtotila ilmastotavoitteiden laatimiselle oli selkeä, mutta toteutuksen ajankohta jakoi mielipiteitä. Osa oli sitä mieltä, että ilmastotyötä ei tulisi priorisoida valmistelussa. Toinen osa peräänkuulutti ilmastotyön toimeenpanoa, jotta aihealue juurtuisi osaksi rutiineja sekä ydintoimintaa. Ilmastonmuutoksen hillinnässä tulisi erityisesti panostaa puhtaan energian käyttöön, liikennepäästöjen vähentämiseen sekä jätteiden vähentämiseen ja tehokkaaseen kierrätykseen. Ilmastonmuutoksen sopeutumisessa tulisi erityisesti panostaa terveysvaikutusten lisääntymiseen sekä henkilökunnan työhyvinvoinnin kohentamiseen.