Vihreät joukkovelkakirjalainat : suomalaiset liikkeellelaskut

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutustua suomalaisiin vihreisiin joukkovelkakirjalainoihin ja lainojen viitekehysten sisältöön sekä käydä läpi vihreiden joukkolainojen viitekehyksissä käytettyjä yleisimpiä standardeja. Työ toteutettiin keräämällä tietoa vihreiden joukkovelkakirjalainojen viitekehyksistä ja niissä käytetyistä standardeista. Tarkoituksena oli syventää tietoja vihreistä joukkolainoista.

Opinnäytetyö oli muodoltaan tutkimustyyppinen työ. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Viitekehyksenä käytettiin rahoitusalan kirjallisuutta. Tietolähteenä empiriassa käytettiin Suomessa vuosina 2019–2021 liikkeelle laskettujen kymmenen eri vihreän joukkolainan viitekehyksen ulkopuolisia arvioita. Opinnäytetyössä käytettiin toimialojen järjestöjen, kuten rahoitusalan ja ympäristöalan, julkaisemia standardeja. Samoja standardeja käytetään vihreiden joukkolainojen viitekehyksissä.

Tuloksena tuli ilmi, että Suomessa liikkeelle lasketuista kymmenen vihreän joukkolainan viitekehyksestä seitsemän sai hyvän, kaksi korkeimman ja yksi alimman yleisen vihreän luokituksen. Viitekehyksen hallintorakenteesta kuusi vihreää joukkolainaa sai hyvän luokituksen, kolme erinomaisen ja yksi tyydyttävän luokituksen. Yksi joukkolaina sai parhaimmat luokitukset molemmista kategorioista. Mikään joukkolaina ei saanut molemmista kategorioista huonoimpia. Kymmenestä joukkolainasta vain kahdesta löytyi kolmannen osapuolen löytämiä mainittavia heikkouksia.

Opinnäytetyön keskeiset johtopäätökset osoittavat, että Suomessa liikkeelle laskettujen vihreiden joukkolainojen viitekehykset täyttävät niille asetetut standardit. Eroja löytyy yhtiöiden ja toimialojen välillä.

The purpose of this study was to get acquainted with Finnish green bonds and their frameworks and to review the most common standards used in the frameworks. The study was carried out by collecting information on the frameworks of relevant bonds and on the standards regarding them. The intention was to acquire a deeper understanding on green bonds.

A qualitative method was used as the research method in this study. The financial literature was used as a frame of reference. The empirical data source included outside estimates for the framework of ten different green bonds issued in Finland in 2019–2021. This study used standards published by industry organizations, such as the financial and the environmental sectors. These same standards are used in the framework of green bonds.

As a result, out of ten green bonds frameworks issued in Finland, seven received a good overall rating, two issues received the highest and one issue received the lowest rating. As corporate governance rating of frameworks six green bonds were found good, three excel-lent and one was found satisfactory. One bond received the highest rating in both categories. None of the bonds received the lowest rating in both categories. Out of the ten bonds, weaknesses had been mentioned by a third party only regarding two of them.

The main conclusions of the thesis show that the reference frameworks for green bonds issued in Finland meet the standards set for them. There are differences between companies and industries.