Älykellojen käytettävyyden suunnittelu- ja arviontimenetelmät

Abstract

Opinnäytetyön aiheena ovat nykyaikaiset käytänteet älykellojen käyttöliittymien käytettävyyden suunnittelussa ja arvioinnissa. Puettavien laitteiden käytettävyyden merkitys on kasvanut jatkuvasti monista syistä. Tärkeimmät syyt ovat digitalisaatio, taloudelliset syyt sekä laiteympäristön jatkuva muutos ja kasvava tarve laajojen käyttäjäryhmien huomioimiseen suunnitteluprosessissa. Suunnittelijoiden mielestä isoin haaste käytettävyyden näkökulmasta on älykellon suhteellisen pieni näyttö. Toinen on älykellon toiminnallinen riippuvuus älypuhelimesta tai muista laitteista, jotka omaavat isomman näytön tai kehittyneemmän käyttöjärjestelmän.

Tutkimuskysymyksenä on selvittää, mitä tämän päivän käytettävyyden suunnittelun ja arvioinnin menetelmiä käytetään tai voidaan käyttää älykellojen suunnittelussa. Tutkimusaineistona on käytetty alan kirjallisuutta, tutkimuksia, artikkeleita, blogeja sekä muita lähteitä. Opinnäytetyössä avataan sekä käytettävyys- että älykello- käsitteitä luetun materiaalin pohjalta. Kirjallisuuden reflektiivisellä lukemisella on myös selvitetty, millä tavalla käytettävyyttä on tutkittu aiemmin ja mitkä ovat suunnittelumenetelmien heikot ja vahvat puolet älykellojen käytettävyyden suunnittelun näkökulmasta. Toisena tutkimusmenetelmänä käytännön osiossa on ammattilaisille tarkoitettu kysely.

Kyselyn avulla kerättiin näkemyksiä älykellojen käytettävyyden merkityksestä, älykellon ja älykellosovellusten käytettävyyden suunnittelukäytänteistä sekä mielipiteitä tulevaisuuden muutoksista. Alan ammattilaisen haastattelun avulla on tehty kartoitus tämän päivän älykellojen käytettävyyden suunnittelu- ja arviointimenetelmistä ja kerätty tietoa nykyaikaisista yleisistä käytettävyyden suunnittelun käytänteistä. Haastateltavaa on myös pyydetty ottamaan kantaa arviointimenetelmien valintaan sekä tulevaisuuden muutoksiin älykellojen käytettävyyden suunnittelussa ja arvioinnissa. Työssä on esitelty nykyaikaisia älykellon käytettävyyden suunnittelu- ja arviontimenetelmiä. Työssä käy ilmi, että nykykäytänteet eivät ole vielä saaneet selkeää muotoa. Lisätutkimukset ja kehittämistyö ovat tarpeen.