Ulkomaisen tytäryhtiön ja kansainvälisen tiimin etäjohtaminen syväjohtamisen näkökulmasta
Collin, Adele (2022)
Collin, Adele
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910476
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Yritys X Oy:lle. Tarkoituksena oli selvittää Yritys X Oy:n sekä sen emoyhtiön Yritys Y Oy:n kolmen ulkomaisen tytäryhtiön henkilöstön kokemuksia liittyen etäjohtamiseen. Tavoitteena oli selvittää etäjohtamisen nykytilanne ja mahdolliset kehitystarpeet. Etäjohtamisen vahvuuksien ja kehityskohteiden selvityksen avulla toimeksiantajaorganisaatiolle pystyttiin myös luomaan nykytilan analyysi.
Tämän opinnäytetyön teoriaosuus koostuu etäjohtamisen ja syväjohtamisen teoriasta. Etäjohtamista tarkasteltaessa on selvitetty myös johtamisen käsitettä yleisesti. Johtamisen laajan käsitteen vuoksi johtaminen on rajattu ihmisten johtamiseen. Lisäksi on selvitetty, mitä asioita etäjohtamisessa tulee ottaa huomioon eri maiden johtamiskulttuurien näkökulmasta. Syväjohtamisessa on keskitytty käyttäytymisen ulottuvuuksiin ja tavoitteelliseen vuorovaikutukseen. Kyseisten teorioiden lisäksi työssä tutustuttiin erilaisiin tutkimusmenetelmiin, niiden valintaan ja siihen mikä merkitys on tutkimuksen luotettavuuden ja pätevyyden mittaamisella.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Kvantitatiivisia menetelmiä käytettiin ainoastaan aineistonkeruussa aiheen kartoitusta varten ja kvalitatiivisia menetelmiä aineistonkeruun lisäksi myös analyysissa. Toimeksiantaja oli rajannut kohderyhmän tytäryhtiöiden ylimpään johtoon ja heidän alaisistansa niihin, jotka omaavat kokemusta emoyhtiön etäjohtamisesta. Kyselytutkimuksessa kohderyhmä koostui 12 henkilöstä ja teemahaastatteluissa neljästä henkilöstä, joten tiedon analysointi tehtiin laadullisin keinoin. Laadullinen tutkimus on parhain vaihtoehto silloin, kun kohderyhmä on pieni ja halutaan saada selville kokemuksia, tuntemuksia sekä asenteita. Tutkimus toteutettiin verkkokyselylomakkeen avulla, joka luotiin Surveypal-järjestelmällä. Kyselyn tulosten analysoinnin jälkeen esille nousseiden teemojen pohjalta toteutettiin vastauksia syventävät teemahaastattelut.
Tutkimustulokset osoittivat, että kohdeorganisaatioissa etäjohtamisen vahvuudeksi koettiin luottamuksen rakentaminen ja kehityskohteeksi innostuksen luominen. Luottamus vahvuutena antaa hyvät perusedellytykset innostavan ja oppimista tukevan ilmapiirin luomiselle. Tulosten mukaan erityisesti huomiota tulee kiinnittää motivointiin, päämäärien ja tavoitteiden selkeyttämiseen sekä yhteisöllisyyden tunteen luomiseen.
Työn pohdinnassa kerrotaan tulosten hyödyntämisestä ja esitellään jatkotutkimusehdotus. Tekijä esittää myös onnistumiset, epäonnistumiset ja ongelmat, joita ilmeni prosessin aikana. Lisäksi tekijä arvioi omaa oppimistaan opinnäytetyön aikana sekä pohtii omia kehityskohteitaan.
Työ tehtiin noudattaen hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteereitä ja periaatteita. Opinnäytetyö aloittettiin tammikuussa 2022 ja se valmistui toukokuussa 2022.
Tämän opinnäytetyön teoriaosuus koostuu etäjohtamisen ja syväjohtamisen teoriasta. Etäjohtamista tarkasteltaessa on selvitetty myös johtamisen käsitettä yleisesti. Johtamisen laajan käsitteen vuoksi johtaminen on rajattu ihmisten johtamiseen. Lisäksi on selvitetty, mitä asioita etäjohtamisessa tulee ottaa huomioon eri maiden johtamiskulttuurien näkökulmasta. Syväjohtamisessa on keskitytty käyttäytymisen ulottuvuuksiin ja tavoitteelliseen vuorovaikutukseen. Kyseisten teorioiden lisäksi työssä tutustuttiin erilaisiin tutkimusmenetelmiin, niiden valintaan ja siihen mikä merkitys on tutkimuksen luotettavuuden ja pätevyyden mittaamisella.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Kvantitatiivisia menetelmiä käytettiin ainoastaan aineistonkeruussa aiheen kartoitusta varten ja kvalitatiivisia menetelmiä aineistonkeruun lisäksi myös analyysissa. Toimeksiantaja oli rajannut kohderyhmän tytäryhtiöiden ylimpään johtoon ja heidän alaisistansa niihin, jotka omaavat kokemusta emoyhtiön etäjohtamisesta. Kyselytutkimuksessa kohderyhmä koostui 12 henkilöstä ja teemahaastatteluissa neljästä henkilöstä, joten tiedon analysointi tehtiin laadullisin keinoin. Laadullinen tutkimus on parhain vaihtoehto silloin, kun kohderyhmä on pieni ja halutaan saada selville kokemuksia, tuntemuksia sekä asenteita. Tutkimus toteutettiin verkkokyselylomakkeen avulla, joka luotiin Surveypal-järjestelmällä. Kyselyn tulosten analysoinnin jälkeen esille nousseiden teemojen pohjalta toteutettiin vastauksia syventävät teemahaastattelut.
Tutkimustulokset osoittivat, että kohdeorganisaatioissa etäjohtamisen vahvuudeksi koettiin luottamuksen rakentaminen ja kehityskohteeksi innostuksen luominen. Luottamus vahvuutena antaa hyvät perusedellytykset innostavan ja oppimista tukevan ilmapiirin luomiselle. Tulosten mukaan erityisesti huomiota tulee kiinnittää motivointiin, päämäärien ja tavoitteiden selkeyttämiseen sekä yhteisöllisyyden tunteen luomiseen.
Työn pohdinnassa kerrotaan tulosten hyödyntämisestä ja esitellään jatkotutkimusehdotus. Tekijä esittää myös onnistumiset, epäonnistumiset ja ongelmat, joita ilmeni prosessin aikana. Lisäksi tekijä arvioi omaa oppimistaan opinnäytetyön aikana sekä pohtii omia kehityskohteitaan.
Työ tehtiin noudattaen hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteereitä ja periaatteita. Opinnäytetyö aloittettiin tammikuussa 2022 ja se valmistui toukokuussa 2022.