Teamsin käyttöönotto Fabassa. Digimentorimallin kehittäminen
Hollanti, Anna-Maarit (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052010697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052010697
Tiivistelmä
Faba Osuuskunnassa otettiin käyttöön Microsoft Teams -ohjelmisto joulukuussa 2020. Ohjelmiston yhtenä tavoitteena oli tehostaa henkilöstön sisäistä viestintää, nopeuttaa tiedonkulkua ja vähentää runsasta sisäis-tä sähköpostiliikennettä. Uudet opeteltavat ohjelmistot ja sovellukset organisaatioissa aiheuttavat henkilös-tössä monesti niin positiivisia kuin negatiivisiakin tuntemuksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä hen-kilöstön ajatuksiin ja kokemuksiin Teamsin sekä muiden digitaalisten ohjelmistojen käyttöönotosta ja opas-tuksen tarpeesta. Tutkimustulosten perusteella yhdeksi työn tavoitteista nousi suunnitella ja luoda organi-saatiolle malli digimentoroinnista.
Opinnäytetyössä menetelmänä käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta, eli kyselytutkimusta, jota täydennettiin haastatteluilla. Kyselytutkimus lähetettiin satunnaisesti poimitulle otantaryhmälle, joka koostui kenttähenkilöstön väestä eli seminologeista ja eläinaineksen asiantuntijoista. Haastatteluilla täy-dennettiin kyselytutkimuksen tuloksia.
Tutkimustulokset osoittivat, että Faban henkilöstön keskuudessa ohjauksen ja opetuksen tarve on toivottua digitaalisten ohjelmistojen käyttöönotossa sekä käytössä. Tutkimuksen perusteella ryhdyttiin miettimään keinoja parantaa henkilöstön digitaalista osaamista sekä organisaation digikulttuuria.
Erilaisia digimentorimalleja on hyödynnetty useissa organisaatioissa ja oppilaitoksissa hyvin tuloksin. Mallin avulla on saatu lisättyä henkilöstön digitaitoja ja parannettua organisaation digikulttuuria. Henkilöstön digi-taitojen kehittymisen myötä työskentely tehostuu, mikä vaikuttaa siten myös taloudellisesti yrityksen toimin-taan. Henkilöstöllä on taitojen karttuessa myös entistä paremmat lähtökohdat kohdata asiakkaita heidän pulmissaan digitaalisten ohjelmistojen parissa, jolloin henkilöstön osaaminen myös parantaa asiakaspalve-lua.
Tutkimuksessa mukana oli pieni osa kenttähenkilöstöä. Mikäli tutkimusotanta olisi isompi voitaisiin saada esiin kattavammin aineistoa. Tällaisen jatkotutkimuksen perusteella digimentorimallin kehittäminen ja muokkaaminen edelleen tarpeita vastaavaksi helpottuu.
Opinnäytetyössä menetelmänä käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta, eli kyselytutkimusta, jota täydennettiin haastatteluilla. Kyselytutkimus lähetettiin satunnaisesti poimitulle otantaryhmälle, joka koostui kenttähenkilöstön väestä eli seminologeista ja eläinaineksen asiantuntijoista. Haastatteluilla täy-dennettiin kyselytutkimuksen tuloksia.
Tutkimustulokset osoittivat, että Faban henkilöstön keskuudessa ohjauksen ja opetuksen tarve on toivottua digitaalisten ohjelmistojen käyttöönotossa sekä käytössä. Tutkimuksen perusteella ryhdyttiin miettimään keinoja parantaa henkilöstön digitaalista osaamista sekä organisaation digikulttuuria.
Erilaisia digimentorimalleja on hyödynnetty useissa organisaatioissa ja oppilaitoksissa hyvin tuloksin. Mallin avulla on saatu lisättyä henkilöstön digitaitoja ja parannettua organisaation digikulttuuria. Henkilöstön digi-taitojen kehittymisen myötä työskentely tehostuu, mikä vaikuttaa siten myös taloudellisesti yrityksen toimin-taan. Henkilöstöllä on taitojen karttuessa myös entistä paremmat lähtökohdat kohdata asiakkaita heidän pulmissaan digitaalisten ohjelmistojen parissa, jolloin henkilöstön osaaminen myös parantaa asiakaspalve-lua.
Tutkimuksessa mukana oli pieni osa kenttähenkilöstöä. Mikäli tutkimusotanta olisi isompi voitaisiin saada esiin kattavammin aineistoa. Tällaisen jatkotutkimuksen perusteella digimentorimallin kehittäminen ja muokkaaminen edelleen tarpeita vastaavaksi helpottuu.