Veden kierrätysmahdollisuuksien arviointi IFF:n tehtaalla
Kaarakainen, Saana (2021)
Kaarakainen, Saana
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052110921
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052110921
Tiivistelmä
Insinöörityön aiheena oli veden kierrätysmahdollisuuksien arviointi IFF:n Hangon tehtaalla. Tehtaalla prosessiveden käyttömäärä ja jäteveden hydraulinen kuorma luovat ajoittain pullonkauloja tuotantoon ja tulevat aiheuttamaan haasteita tehtaan laajenemiselle tulevaisuudessa. Investointien avulla molempia kohteita olisi mahdollista laajentaa, mutta ensin haluttiin selvittää, voisiko kyseisiä investointeja välttää tai viivästyttää kierrättämällä jotakin jätevesifraktiota uudelleen käyttöön. Työn tavoitteena oli kartoittaa mahdollisesti hyödynnettävissä olevat jätevesivirrat ja käyttökohteet, priorisoida toteutusideat ja suunnitella parhaan kohteen toteutus.
Työssä lähdettiin liikkeelle koostamalla kirjallisuuskatsaus veden kierrätyksen periaatteista ja käytössä olevista menetelmistä. Saman aikaisesti tehtaan henkilökunnalta kerättiin ideoita veden kierrätykseen liittyen haastatteluiden ja sähköpostitse lähetetyn kyselyn avulla. Vastauksien perusteella saatiin listattua kohteita, jotka voisivat soveltua jäteveden lähteiksi ja käyttökohteiksi. Tämän jälkeen kunkin kohteen vedenkulutus laskettiin tehtaan tiedonkeruu- ja toiminnanohjausjärjestelmien avulla. Tiedossa olevan vedenkulutuksen perusteella saatiin priorisoitua ideoita. Toteutusideoiden rajausta jatkettiin tarkastelemalla kunkin vaihtoehdon kierrätettävissä olevan veden määrää ja toteutuksen vaikeutta. Jäljelle jääneet ideat esitettiin perusteluineen tehtaan johtoryhmälle, minkä jälkeen mahdolliset toteutusideat rajattiin kahteen parhaimpaan: granulaattituotannon alkuhuuhdesäiliön veden hyödyntämiseen granulaattituotannon poistokaasunpesureilla ja entsyymituotannon alkuhuuhdesäiliön veden hyödyntämiseen entsyymituotannon poistokaasunpesurilla.
Simuloinnin avulla tarkasteltiin, miten säiliöiden vedenkulutus muuttuisi eri tilanteissa, jos vettä käytettäisiin pesujen alkuhuuhteiden lisäksi poistokaasunpesureilla. Simuloinnin perusteella sekä entsyymituotannon että granulaattituotannon alkuhuuhdesäiliöiden vettä olisi mahdollista hyödyntää kaasunpesureilla. Granulaattituotannossa kannattavinta olisi kierrättää vettä uudelleenkäyttöön uusimmille, vain puhdasta vettä käyttäville kaasunpesureille. Yhtä täsmällistä arviointia ei voitu tehdä entsyymituotannon puolelle, sillä tulevan kaasunpesurin tarkkaa vedenkulutusta ei vielä tiedetä. Tulosten perusteella työtä voitaisiin jatkaa automatisoimalla alkuhuuhdesäiliöiden veden lisäys ja sen perusteella arvioida, toimisiko ideat käytännössä. Yritykselle tehtiin myös projektiehdotukset molemmista ideoista.
Työssä lähdettiin liikkeelle koostamalla kirjallisuuskatsaus veden kierrätyksen periaatteista ja käytössä olevista menetelmistä. Saman aikaisesti tehtaan henkilökunnalta kerättiin ideoita veden kierrätykseen liittyen haastatteluiden ja sähköpostitse lähetetyn kyselyn avulla. Vastauksien perusteella saatiin listattua kohteita, jotka voisivat soveltua jäteveden lähteiksi ja käyttökohteiksi. Tämän jälkeen kunkin kohteen vedenkulutus laskettiin tehtaan tiedonkeruu- ja toiminnanohjausjärjestelmien avulla. Tiedossa olevan vedenkulutuksen perusteella saatiin priorisoitua ideoita. Toteutusideoiden rajausta jatkettiin tarkastelemalla kunkin vaihtoehdon kierrätettävissä olevan veden määrää ja toteutuksen vaikeutta. Jäljelle jääneet ideat esitettiin perusteluineen tehtaan johtoryhmälle, minkä jälkeen mahdolliset toteutusideat rajattiin kahteen parhaimpaan: granulaattituotannon alkuhuuhdesäiliön veden hyödyntämiseen granulaattituotannon poistokaasunpesureilla ja entsyymituotannon alkuhuuhdesäiliön veden hyödyntämiseen entsyymituotannon poistokaasunpesurilla.
Simuloinnin avulla tarkasteltiin, miten säiliöiden vedenkulutus muuttuisi eri tilanteissa, jos vettä käytettäisiin pesujen alkuhuuhteiden lisäksi poistokaasunpesureilla. Simuloinnin perusteella sekä entsyymituotannon että granulaattituotannon alkuhuuhdesäiliöiden vettä olisi mahdollista hyödyntää kaasunpesureilla. Granulaattituotannossa kannattavinta olisi kierrättää vettä uudelleenkäyttöön uusimmille, vain puhdasta vettä käyttäville kaasunpesureille. Yhtä täsmällistä arviointia ei voitu tehdä entsyymituotannon puolelle, sillä tulevan kaasunpesurin tarkkaa vedenkulutusta ei vielä tiedetä. Tulosten perusteella työtä voitaisiin jatkaa automatisoimalla alkuhuuhdesäiliöiden veden lisäys ja sen perusteella arvioida, toimisiko ideat käytännössä. Yritykselle tehtiin myös projektiehdotukset molemmista ideoista.