Työhyvinvointi "uudessa normaalissa" ja sen kehittäminen
Tähtinen, Moona (2022)
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052211092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052211092
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi koronaepidemian muuttaessa toimistotyöskentelyn etätyöskentelyksi. Tutkimuksen keskiössä oli toimeksiantajaorganisaatiossa toteutettava hybridityöskentelymalli, jossa työtä tehdään rinnakkain toimistossa sekä etänä. Hybridityöskentelymalli on toimeksiantajaorganisaatiossa sallittu tutkimuksen tekohetkellä 31.7.2022 asti.
Tässä YAMK–opinnäytetyössä toimeksiantajana toimi Etelä-Suomessa toimiva koulutusorganisaatio, jonka opintopalveluiden työntekijät toimivat tutkimuksen tutkimuskohteena. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajaorganisaation opintopalveluiden työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä sen pohjalta selvittää, miten työntekijöiden työhyvinvointia pitäisi kehittää. Näiden kehittämisehdotusten pohjalta oli tarkoitus syntyä konstruktio, joka on kehittämissuunnitelma työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Tavoitteena on, että työntekijöiden työhyvinvointi on paremmalla tasolla tämän tutkimuksen jälkeen ja sitä kautta ihmiset jaksavat paremmin työssään, mikä näkyy myös asiakaspalvelussa ja asiakastyytyväisyydessä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään muun muassa henkilöstövoimavarojen johtamista, työhyvinvoinnin eri määritelmiä, työhyvinvoinnin johtamista, turvalliseen työympäristöön liittyviä tekijöitä sekä etätyötä ja etäjohtamista.
Tutkimusstrategiana tutkimuksessa hyödynnettiin konstruktiivista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena eli tutkimuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusotetta. Tutkimuksen tutkimusosioon, työhyvinvointikyselyyn, vastasi 11 opintopalveluiden työntekijää. Koko opintopalveluiden työntekijämäärä on 15, joten aineiston koko riitti hyvin edustamaan koko työyhteisöä. Määrällisessä kyselyssä vastausasteikkona käytettiin Likertin asteikkoa ja aineisto havainnollistettiin frekvenssikuviin ja aineistosta tehtiin tulkintoja. Laadullinen aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia ja aineisto pelkistettiin. Laadullinen aineisto myös luokiteltiin, kvantifioitiin ja abstrahoitiin.
Myöhemmin toteutettu kehittämisosio, jossa kehittämismenetelmänä käytettiin aivoriihtä, toteutettiin Microsoft Teams –kokouksena. Aivoriihessä ideoitiin kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Määrällisen kyselyn tulokset on esitetty eri värisin frekvenssikuvin. Sekä tutkimuksen määrällisen että laadullisen osion tuloksista on pääteltävissä, että enemmistö vastaajista kokee voivansa työssään hyvin ja he kokevat työkykynsä hyväksi, mutta etätyömahdollisuudessa, työnorganisoinnissa, toimiston toimivuudessa, osaamisen kehittämisessä, sisäisessä tiedottamisessa, yhteisöllisyydessä sekä johtamisessa nähtiin vastausten perusteella erityisesti kehitettävää. Kehittämisosiossa ideoitujen työhyvinvoinnin kehittämisehdotusten pohjalta tutkimuksen tuotoksena syntyi konstruktio, kehittämissuunnitelma, työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Tutkimuksen myötä toimeksiantajaorganisaation opintopalveluiden työntekijöiden työhyvinvoinnin tilasta on sääty käsitys, työhyvinvoinnin kehittämisen kohteita on selvinnyt ja työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja on esitetty.
Tässä YAMK–opinnäytetyössä toimeksiantajana toimi Etelä-Suomessa toimiva koulutusorganisaatio, jonka opintopalveluiden työntekijät toimivat tutkimuksen tutkimuskohteena. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajaorganisaation opintopalveluiden työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä sen pohjalta selvittää, miten työntekijöiden työhyvinvointia pitäisi kehittää. Näiden kehittämisehdotusten pohjalta oli tarkoitus syntyä konstruktio, joka on kehittämissuunnitelma työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Tavoitteena on, että työntekijöiden työhyvinvointi on paremmalla tasolla tämän tutkimuksen jälkeen ja sitä kautta ihmiset jaksavat paremmin työssään, mikä näkyy myös asiakaspalvelussa ja asiakastyytyväisyydessä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään muun muassa henkilöstövoimavarojen johtamista, työhyvinvoinnin eri määritelmiä, työhyvinvoinnin johtamista, turvalliseen työympäristöön liittyviä tekijöitä sekä etätyötä ja etäjohtamista.
Tutkimusstrategiana tutkimuksessa hyödynnettiin konstruktiivista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena eli tutkimuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusotetta. Tutkimuksen tutkimusosioon, työhyvinvointikyselyyn, vastasi 11 opintopalveluiden työntekijää. Koko opintopalveluiden työntekijämäärä on 15, joten aineiston koko riitti hyvin edustamaan koko työyhteisöä. Määrällisessä kyselyssä vastausasteikkona käytettiin Likertin asteikkoa ja aineisto havainnollistettiin frekvenssikuviin ja aineistosta tehtiin tulkintoja. Laadullinen aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia ja aineisto pelkistettiin. Laadullinen aineisto myös luokiteltiin, kvantifioitiin ja abstrahoitiin.
Myöhemmin toteutettu kehittämisosio, jossa kehittämismenetelmänä käytettiin aivoriihtä, toteutettiin Microsoft Teams –kokouksena. Aivoriihessä ideoitiin kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Määrällisen kyselyn tulokset on esitetty eri värisin frekvenssikuvin. Sekä tutkimuksen määrällisen että laadullisen osion tuloksista on pääteltävissä, että enemmistö vastaajista kokee voivansa työssään hyvin ja he kokevat työkykynsä hyväksi, mutta etätyömahdollisuudessa, työnorganisoinnissa, toimiston toimivuudessa, osaamisen kehittämisessä, sisäisessä tiedottamisessa, yhteisöllisyydessä sekä johtamisessa nähtiin vastausten perusteella erityisesti kehitettävää. Kehittämisosiossa ideoitujen työhyvinvoinnin kehittämisehdotusten pohjalta tutkimuksen tuotoksena syntyi konstruktio, kehittämissuunnitelma, työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Tutkimuksen myötä toimeksiantajaorganisaation opintopalveluiden työntekijöiden työhyvinvoinnin tilasta on sääty käsitys, työhyvinvoinnin kehittämisen kohteita on selvinnyt ja työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja on esitetty.