Sopimusohjaus ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa palveluntuottajan näkökulmasta
Haapaniemi, Satu (2022)
Haapaniemi, Satu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052110986
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052110986
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sopimusohjausta palveluntuottajan näkökulmasta ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivapalvelussa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sopimusohjauksesta, sen merkityksestä palvelukuvauksen mukaisen hoivapalvelun toteutuksessa ja toteuttamista edistävistä ja estävistä tekijöistä sekä siitä miten sopimusohjausta jatkossa voidaan haastatteluissa saadun tiedon perusteella kehittää.
Kohderyhmänä olivat Helsingin sosiaali- ja terveystoimen ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan ostopalveluntuottajat. Opinnäytetyötä varten valittiin kuusi ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan ostopalveluntuottajaa. Kultakin tuottajilta pyydettiin edustaja osallistumaan yksilöhaastatteluun. Haastatteluaineisto (n=6) kerättiin teemahaastattelujen avulla syksyllä 2021 ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten perusteella ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan ostopalvelutuottajien näkökulmasta sopimusohjaus on molempien osapuolten allekirjoituksella hyväksymän sopimuksen ja sen sisältämän palvelukuvauksen (tai sääntökirjan) mukaisiin tavoitteisiin ja toimintaan sitoutumista, tilaajan ja tuottajan välistä vuoropuhelua sekä tilaajan toteuttamaa sopimuskauden aikaista ohjausta, neuvontaa, yhteistyötä ja valvontaa. Sopimusohjaus näyttäytyy palvelukuvauksen mukaisen hyvälaatuisen hoivapalvelun toteutuksessa palveluntuottajaa kirittävänä, toiminnan tasalaatua varmistavana tai neutraalina tekijänä. Toteutusta edistävät tekijät olivat selkeä ohjaus, tiedotus ja valvonta, matalan kynnyksen yhteydenpito sekä tuottajan ja toiminnan tunteminen. Toteutusta estävät tekijät puolestaan olivat ns. kovat vaativiksi koetut tai ristiriitaiset vaatimukset eri tahoilta sekä byrokraattinen tai jäykkä toiminta. Jatkossa sopimusohjaukselta toivottiin nykyistäkin tiiviimmän viestinnän vahvistamista, vuoropuhelua sekä vahvaa yhteiskehittämistä eri tilanteissa.
Tämän opinnäytetyön keskeinen johtopäätös on, että haastatellut ostopalvelutuottajien edustajat pitävät yhteistyötä keskeisenä osana sopimusohjausta ja haluavat vahvistaa sitä yhteiskehittämisen ja yhteisen vaikuttamisen kautta. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään Helsingin sosiaali- ja terveystoimen Ostopalvelut ja laadunhallinta -yksikön sopimusohjauksessa ja ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivapalvelujen laadun seurannassa ja valvonnassa.
Kohderyhmänä olivat Helsingin sosiaali- ja terveystoimen ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan ostopalveluntuottajat. Opinnäytetyötä varten valittiin kuusi ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan ostopalveluntuottajaa. Kultakin tuottajilta pyydettiin edustaja osallistumaan yksilöhaastatteluun. Haastatteluaineisto (n=6) kerättiin teemahaastattelujen avulla syksyllä 2021 ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten perusteella ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan ostopalvelutuottajien näkökulmasta sopimusohjaus on molempien osapuolten allekirjoituksella hyväksymän sopimuksen ja sen sisältämän palvelukuvauksen (tai sääntökirjan) mukaisiin tavoitteisiin ja toimintaan sitoutumista, tilaajan ja tuottajan välistä vuoropuhelua sekä tilaajan toteuttamaa sopimuskauden aikaista ohjausta, neuvontaa, yhteistyötä ja valvontaa. Sopimusohjaus näyttäytyy palvelukuvauksen mukaisen hyvälaatuisen hoivapalvelun toteutuksessa palveluntuottajaa kirittävänä, toiminnan tasalaatua varmistavana tai neutraalina tekijänä. Toteutusta edistävät tekijät olivat selkeä ohjaus, tiedotus ja valvonta, matalan kynnyksen yhteydenpito sekä tuottajan ja toiminnan tunteminen. Toteutusta estävät tekijät puolestaan olivat ns. kovat vaativiksi koetut tai ristiriitaiset vaatimukset eri tahoilta sekä byrokraattinen tai jäykkä toiminta. Jatkossa sopimusohjaukselta toivottiin nykyistäkin tiiviimmän viestinnän vahvistamista, vuoropuhelua sekä vahvaa yhteiskehittämistä eri tilanteissa.
Tämän opinnäytetyön keskeinen johtopäätös on, että haastatellut ostopalvelutuottajien edustajat pitävät yhteistyötä keskeisenä osana sopimusohjausta ja haluavat vahvistaa sitä yhteiskehittämisen ja yhteisen vaikuttamisen kautta. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään Helsingin sosiaali- ja terveystoimen Ostopalvelut ja laadunhallinta -yksikön sopimusohjauksessa ja ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivapalvelujen laadun seurannassa ja valvonnassa.