Hoitajien kokemuksia ventrogluteaalisen pistotekniikan käytöstä psykiatrisella vuodeosastolla

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin psykiatristen sairaanhoitajien ja lähihoitajien kokemuksia ventrogluteaalisen pistotekniikan käytöstä hoitotyössä. Ventrogluteaalinen injektion pistotekniikka tarkoittaa sitä, että injektio annetaan vatsanpuoleiseen pakaralihakseen. Ventrogluteaalisen pistotekniikan käyttö on tutkimusten mukaan vähäistä hoitajien tiedon puutteesta johtuen. Tutkimusten mukaan dorsogluteaalinen eli selänpuoleinen pakaralihas on edelleen ensisijainen injektion pistopaikka. Lääkityksen jatkuvuuden varmistaminen on tärkeä osa psykiatrista hoitoa. Lääkehoidon toteutumista edistää, kun aloitetaan tablettilääkityksen tilalle pistoshoito. Pitkävaikutteista injektiolääkitystä käyttävillä sairaalahoidon tarve on vähentynyt huomattavasti verrattuna tablettilääkityksen käyttöön. Ventrogluteaalisen pistotekniikan käytön kokemukset psykiatrisella vuodeosastolla valikoitui tutkimuksen aiheeksi toimeksiantajien toiveesta. Aihe koettiin tärkeäksi ja kiinnostavaksi sekä aiheelliseksi tutkia. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa psykiatristen hoitajien kokemuksista ventrogluteaalisen pistotekniikan käytöstä ja edistää lääkehoidon turvallisuutta lisäämällä ventrogluteaalisen pistotekniikan käyttöä psykiatrisella vuodeosastolla. Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli Kuopion yliopistollinen sairaalaan kuuluva Julkulan sairaala. Aineisto kerättiin Webropol- kyselyllä ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistui kaksikymmentäyksi (n=21) psykiatrista hoitotyötä tekevää hoitajaa. Tutkimustuloksista selvisi, että ventrogluteaalinen pistotekniikka ei ollut ensisijaisesti käytössä. Dorsogluteaalista pistotekniikkaa käytettiin esimerkiksi siksi, että se oli opetettu perusteellisemmin opinnoissa, tai se oli vastentahtoisissa injektioissa ainoa toimivaksi koettu tapa. Tutkimuksen vastauksissa kerrottiin, että potilaslähtöisyys määrittelee pistopaikan valinnan. Kokemukset ventrogluteaalisen pistotekniikan käytöstä olivat positiivisia kymmenen vastaajan mukaan. Hoitajien näkökulmasta negatiivisia kokemuksia ventrogluteaalisen pistotekniikan käytöstä ei tullut esille vastauksissa. Kyselyn perusteella suurimmat syyt ventrogluteaalisen pistotekniikan käytön vähyyteen olivat potilaasta lähtöisin olevat syyt ja hoitajien vähäiset ventrogluteaalisen pistotekniikan käytön kokemukset. Tilanteet, joissa potilas ei ole psyykkisen voinnin vuoksi yhteistyökykyinen vaikuttavat merkittävästi injektion pistokohdan valintaan. Opinnäytetyön perusteella ehdotetaan jatkotutkimusta esimerkiksi laajemmassa ympäristössä ja opinnäytetyötä voidaan myös hyödyntää vertailukohtana tutkittaessa lisäkoulutuksen jälkeisiä kokemuksia.