Vihreä logistiikka ja sen tulevaisuus

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä toimia vihreään logistiikkaan liittyy teoriassa sekä tarkasteltiin, hyödyntävätkö tutkimuksen kohteina olleet yritykset teoriassa esiteltyjä vihreän logistiikan toimintakeinoja liiketoiminnassaan. Lisäksi selvitettiin, ohjaako yritysten vihreän logistiikan kehittämistä sisäiset tekijät, vai ohjaako kehitystä ulkoiset tekijät kuten lainsäädäntö. Lisäksi työn tarkoituksena oli jäljittää, seuraavatko yritykset vihreää logistiikkaa suorituskykymittaristoja hyödyntäen. Työssä pyrittiin myös luomaan katsaus vihreän logistiikan tulevaisuuden kehityssuuntauksiin.

Tietoperusta muodostui monesta eri osasta. Ensimmäiseksi tarkasteltiin kuljetussektorin tuottamia hiilidioksidipäästöjä sekä kuljessektorin päästöjä ohjailevaa lainsäädäntöä. Seuraavat tietoperustan osat koostuivat logistiikan yleiskatsauksesta toimialana sekä erilaisten vihreiden logististen toimien esittelemisestä. Teoriaosuuten kuului myös katsaus vetytalouteen yhtenä osana vihreän logistiikan tulevaisuutta.

Tutkimus oli menetelmäsuuntaukseltaan laadullinen. Tutkimuksen aineisto hankittiin teemahaastatteluiden ja verkkosivustojen sisältöanalyysien avulla. Haastattelut litteroitiin. Kysymyspatteriston laatiminen ja aineiston analysoiminen pohjautui tietoperustaan.

Tutkimustuloksista selvisi, että yritykset pitävät erityisesti uusia teknologisia ratkaisuja kuten sähköautoja ensisijaisena keinoja kuljetusliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Isot logistiikkayritykset ovat kehittäneet omia strategisia ohjelmia vihreiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

The aim of this thesis was to research the activities green logistics involves in theory, and if companies apply these measures in their own business practices.

In addition, the study investigated whether the development of green logistics in companies is driven by internal factors or by external factors such as legislation. Furthermore, the work aimed to investigate whether companies are using performance metrics designed to measure green logistics. Lastly, the study sought to provide an overview of future trends in green logistics.

The theoretical base consisted of many different sections. The first part presented the distribution of carbon dioxide emissions from the transportation sector. Some legislation governing the carbon emissions in the EU and transportation vehicles were also presented in this section. The following part of the theoretical base consisted of an overview of logistics as an industry and a presentation of various activities involved in green logistics. The theoretical part also included an overview of the hydrogen economy as one future trend of green logistics.

The study was qualitative in its methodological approach. The data was collected through thematic interviews and content analysis of websites. The interviews done were transcribed. The set of questions and the data were compiled by using the study’s theoretical base as framework. The theory also formed a good foundation to analyse the empirical data.

The results of the study showed that companies consider new technological solutions, in particular electric vehicles, as a preferred means to reduce transport emissions. Large logistical companies have developed their own strategic programmes to achieve green targets.