Ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantaminen
Suortti, Joonas (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311313
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdytään Snellmanin Kokkikartano Oy:lle yhdessä Assemblin Oy:n ja Astlon Oy:n kanssa asennettuihin EC-puhallinmoottoreiden tekniikkaan, asennukseen ja niiden tuomiin etuihin verrattuna oikosulkumoottoreihin ilmanvaihtokoneissa. Työssä tarkasteltiin myös lisättyjä LTO-huippuimureita.
Opinnäytetyön aluksi käytiin läpi EC-moottorin tekniikkaa ja vertailtiin sen ominaisuuksia ja hyötyjä perinteiseen oikosulkumoottoriin, josta siirrytään ilmanvaihdon tilanteeseen ennen muutosprojektin alkua ja asennukseen sekä käyttöönoton jälkeiseen aikaan ja saavutettuihin hyötyihin.
Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja sekä tehoja säädettiin siten, että tuotantoajan ulkopuolella koneet pyörivät pienemmällä teholla silloin kun tarvetta tehokkaalle ilmanvaihdolle ei ole, kun taas aiemmin osa koneista kävi ympäri vuorokauden täydellä teholla. Ilmanvaihtokoneen puhallinmoottoreista tehtiin energiankulutusmittaukset, joita hyödynnettiin tässä työssä.
Lopputuloksena päästiin energiatehokkaampaan, paremmin tarvetta palvelevaan ja hiljaisempaan ilmanvaihtoon ja saatiin lisäsäästöjä lämmöntalteenotosta.
Opinnäytetyön aluksi käytiin läpi EC-moottorin tekniikkaa ja vertailtiin sen ominaisuuksia ja hyötyjä perinteiseen oikosulkumoottoriin, josta siirrytään ilmanvaihdon tilanteeseen ennen muutosprojektin alkua ja asennukseen sekä käyttöönoton jälkeiseen aikaan ja saavutettuihin hyötyihin.
Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja sekä tehoja säädettiin siten, että tuotantoajan ulkopuolella koneet pyörivät pienemmällä teholla silloin kun tarvetta tehokkaalle ilmanvaihdolle ei ole, kun taas aiemmin osa koneista kävi ympäri vuorokauden täydellä teholla. Ilmanvaihtokoneen puhallinmoottoreista tehtiin energiankulutusmittaukset, joita hyödynnettiin tässä työssä.
Lopputuloksena päästiin energiatehokkaampaan, paremmin tarvetta palvelevaan ja hiljaisempaan ilmanvaihtoon ja saatiin lisäsäästöjä lämmöntalteenotosta.