Työhyvinvoinnin ja johdettavana olemisen erityispiirteet etätyössä : terveysaseman hoitajien kokemuksia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esiin etätyöhän ja työhyvinvointiin liittyviä erityispiirteitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa terveysaseman hoitajien kokemuksista työhyvinvoinnista ja johdettavana olemisesta etätyössä. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisia kokemuksia terveysaseman hoitajilla on työhyvinvoinnista ja johdettavana olemisesta etätyössä? 2) Mitä työhyvinvointia lisääviä toiveita, tarpeita ja kehittämisehdotuksia terveysaseman hoitajilla on etätyöhön ja etätyöjohtamiseen liittyen?

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin, koska haluttiin kuvata terveysaseman hoitajien kokemuksia. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa teemat muodostuivat aiempien tutkimustulosten mukaisesti. Tutkimuksessa haastateltiin viittä (n=5) terveysaseman etätyötä vähintään jonkin verran tehnyttä hoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin.

Tuloksista käy ilmi, että terveysaseman hoitajilla on monenlaisia kokemuksia työhyvinvoinnista ja johdettavana olemisesta etätyössä. Etätyöllä on laajalaisia hyvinvointia lisääviä, mutta toisaalta sitä haastavia, vaikutuksia työntekijän vapaa-aikaan sekä työn suunnitteluun. Etätyö mahdollistaa positiivisia vaikutuksia sekä tarkastelua vaativia haasteita niin kognitiivisessa, fyysisessä kuin sosiaalisessakin työympäristössä. Tuloksista kävi ilmi, että etätyö mahdollistaa paremman kognitiivisen ergonomian ja lisää sitä kautta työn tehokkuutta. Terveysaseman hoitajilla on myös moninaisia kehittämistoiveita ja tarpeita etätyön osaamiseen, työympäristöön sekä etätyöjohtamiseen liittyen. Hoitajat toivovat etätyön mahdollistamista suunnitellusti.

Etätyön mahdollistamisella halukkaille työntekijöille on hyötyjä niin työntekijälle, kuin työnantajallekin. Työntekijän näkökulmasta etätyö voi lisätä työhyvinvointia ja helpottaa perheen, vapaa-ajan ja työn yhteensovittamista. Työnantajalle etätyön positiiviset vaikutukset puolestaan voivat näkyä henkilöstön parempana motivoitumisena työhönsä ja työorganisaatioon sitoutumisena.

Hoitajien työhyvinvoinnin parantamiseksi terveysaseman etäyötyössä lisää tarkastelua vaativia asioita ovat: fyysisen ergonomian toteutuminen, selkeät ohjeet, tuen saaminen sekä etätyöhän liittyvät koulutukset. Tulevaisuudessa hoitajien etätyön yhteisöllisyyttä sekä etätyöjohtamista pitäisi tutkia sekä kehittää työntekijälähtöisesti. Tämän opinnäytetyön tuloksia käytetään Helsingin kaupungin terveysasemapalveluiden kehittämisessä. Opinnäytetyön tekijä kehittää terveysaseman hoitajille koulutusmallia etätyöstä ja etävastaanottojen pitämisestä.

The purpose of this thesis was to highlight the special features related to teleworking and occupational welfare. The aim of the study was to provide information on the experiences of nurses working in the health care centre about well-being at work and being under remote leadership. The research questions were: 1) What kind of experiences do nurses working in the health centre have about occupational welfare and being under leadership in telework? 2) What are the wishes, needs and development suggestions of nurses working in the health centre to increase occupational welfare in connection with teleworking and telework management?

The thesis was carried out using qualitative research methods, because the aim was to describe the experiences of the nurses working in the health centre. The research material was collected through thematic interviews, in which the themes were formed in accordance with previous research results. The study interviewed five (n = 5) nurses who had done at least some telework at the health centre. The data were analysed by inductive content analysis.

The results show that nurses working in the health centre have a wide range of experiences of occupational welfare and being under leadership in teleworking. Teleworking has a wide range of well-being-enhancing, but also challenging, effects on an employee's leisure time and work planning. Teleworking enables positive effects as well as challenges that require consideration in the cognitive, physical, and social work environment. The results showed that teleworking allows for better cognitive ergonomics and thereby increases work efficiency. The nurses working in the health centre also have diverse development wishes and needs related to teleworking skills, the work environment and telework management. Nurses wish that planned teleworking is enabled.

Enabling teleworking for willing employees has benefits for both the employee and the employer. From an employee’s perspective, teleworking can increase well-being at work and make it easier to reconcile family, leisure, and work. The positive effects of teleworking on the employer, can be seen in the better work motivation of the staff and the commitment of the organization.

To improve the occupational welfare of nurses in teleworking, the issues that require further consideration are the implementation of physical ergonomics, receiving support, clear instructions and training related to teleworking. In the future, the community nature of telework and telework management should be researched and developed in an employee-oriented manner. The results of this thesis are used in the development of health centre services in the city of Helsinki. The author of the thesis is developing a training model for nurses on teleworking and keeping remote receptions.