Digitaalisuus harjoittelussa ja opiskelijaohjauksessa: laadullinen kyselytutkimus terveydenhoitajaopiskelijoille
Luukkonen, Noomi; Perälä, Mari; Vatka, Helmi (2022)
Luukkonen, Noomi
Perälä, Mari
Vatka, Helmi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052411696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052411696
Tiivistelmä
Digitaalisuus ja sen käyttö yleistyy koko ajan yhteiskuntamme edelleen kehittyessä. Digitaalisuuden lisääntyminen näkyy myös terveysalalla ja sen koulutuksessa sekä opiskelijoiden harjoitteluissa. Niin terveysalan opiskelijat kuin opettajatkin kokevat digitaalisuuden opettelun ja hyödyntämisen tärkeäksi terveysalan kehittämisen kannalta. Digitaalisuuden hyödyntämistä koulutuksessa olisi erityisen tärkeää tutkia lisää, jotta voitaisiin kehittää terveysalan koulutusta kaikkien tarpeisiin vastaavaksi.
Toimeksiantaja opinnäytetyössä oli HARKKA-hanke, jossa on mukana kuusi ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa ympäri Suomea. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Savonia-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia digitaalisuuden hyödyntämisestä harjoittelussa ja opiskelijaohjauksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa opiskelijalähtöistä tietoa nykyaikaisen, sujuvan ja laadukkaan harjoittelun ja opiskelijaohjauksen kehittämiseen. Saatuja tuloksia voi käyttää digitaalisuuden hyödyntämisen kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköpostitse lähetetyllä Webropol-kyselyllä keväällä 2022. Kysely lähetettiin kaikille Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampuksen suomenkielisten tutkintojen 2., 3. ja 4. vuosiluokan terveydenhoitajaopiskelijoille. Aineiston analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksen tulosten perusteella digitaalisuus koettiin hyödyllisenä opiskelijaohjauksessa ja harjoitteluissa. Arviointikeskustelujen pitäminen etäyhteydellä koettiin toimivaksi, paitsi silloin kun harjoittelussa on ilmennyt ongelmia. Etäyhteys koettiin hyväksi, koska arviointikeskusteluaikoja oli helpompi sopia sitä hyödyntäen. Etäyhteyden huonona puolena pidettiin vuorovaikutuksen heikkenemistä ja teknisiä ongelmia. Vastaajat eivät antaneet kehitysideoita digitaalisuuden kehittämiseen opiskelijaohjauksessa ja harjoittelussa
Aihetta on tärkeää tutkia lisää, jotta tulevaisuuden koulutus on mahdollisimman laadukasta toteutustavasta riippumatta. Tulevaisuudessa erilaiset syyt vaativat meitä keksimään uusia tapoja muuttaa perinteistä koulutusta ja ohjausta sellaiseen muotoon, että sitä voidaan toteuttaa siitä huolimatta, kun osapuolet eivät ole samassa tilassa. Jatkossa on tärkeää tutkia myös, millainen digitaalisesti toteutettava opetus ja ohjaus on hyödyllisintä terveysalan opiskelijoiden oppimisen kannalta. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan käyttää jatkossa laadukkaan harjoittelun ohjauksen sekä opiskelijaohjauksen kehittämiseen terveysalalla.
Toimeksiantaja opinnäytetyössä oli HARKKA-hanke, jossa on mukana kuusi ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa ympäri Suomea. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Savonia-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia digitaalisuuden hyödyntämisestä harjoittelussa ja opiskelijaohjauksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa opiskelijalähtöistä tietoa nykyaikaisen, sujuvan ja laadukkaan harjoittelun ja opiskelijaohjauksen kehittämiseen. Saatuja tuloksia voi käyttää digitaalisuuden hyödyntämisen kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköpostitse lähetetyllä Webropol-kyselyllä keväällä 2022. Kysely lähetettiin kaikille Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampuksen suomenkielisten tutkintojen 2., 3. ja 4. vuosiluokan terveydenhoitajaopiskelijoille. Aineiston analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksen tulosten perusteella digitaalisuus koettiin hyödyllisenä opiskelijaohjauksessa ja harjoitteluissa. Arviointikeskustelujen pitäminen etäyhteydellä koettiin toimivaksi, paitsi silloin kun harjoittelussa on ilmennyt ongelmia. Etäyhteys koettiin hyväksi, koska arviointikeskusteluaikoja oli helpompi sopia sitä hyödyntäen. Etäyhteyden huonona puolena pidettiin vuorovaikutuksen heikkenemistä ja teknisiä ongelmia. Vastaajat eivät antaneet kehitysideoita digitaalisuuden kehittämiseen opiskelijaohjauksessa ja harjoittelussa
Aihetta on tärkeää tutkia lisää, jotta tulevaisuuden koulutus on mahdollisimman laadukasta toteutustavasta riippumatta. Tulevaisuudessa erilaiset syyt vaativat meitä keksimään uusia tapoja muuttaa perinteistä koulutusta ja ohjausta sellaiseen muotoon, että sitä voidaan toteuttaa siitä huolimatta, kun osapuolet eivät ole samassa tilassa. Jatkossa on tärkeää tutkia myös, millainen digitaalisesti toteutettava opetus ja ohjaus on hyödyllisintä terveysalan opiskelijoiden oppimisen kannalta. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan käyttää jatkossa laadukkaan harjoittelun ohjauksen sekä opiskelijaohjauksen kehittämiseen terveysalalla.