LEO, MEO, GEO ja tietoliikennesatelliitit
Joensuu, Niko (2022)
Joensuu, Niko
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052411642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052411642
Tiivistelmä
Tulevaisuudessa ympärivuorokautinen, globaali tarve nopeille tietoverkkoyhteyksille tulee yhä kiihtyvällä tahdilla yleistymään. Tähän tarpeeseen yritetään luoda vastausta erilaisilla tietoliikennesatelliiteilla, joita lanseerataan vilkastuvalla tahdilla eri kiertoradoille.
Opinnäytetyössä perehdyttiin tietoliikennesatelliittien toimintaympäristöön, mukaan lukien historiaan ja nykytilaan sekä satelliittiviestinnän perusperiaatteisiin. Työssä syvennyttiin myös satelliittien kiertoratoihin ja niissä kulkeviin satelliittikonstellaatioihin. Lisäksi vertailtiin eri kiertoratojen vaikutuksia satelliittien toimintaan ja tarkasteltiin erilaisia uhkia ja haittoja, joita satelliitteihin voi kohdistua. Työn tieto koottiin yritysten antamasta datasta, eri organisaatioiden laatimista standardeista ja sopimuksista sekä alaa seuraavista julkaisuista. Havainnollistuksissa käytettiin monia eri karttatyökaluja.
Erilaiset tekniset harppaukset esimerkiksi signaalinkäsittelyssä ja taloudelliset insentiivit mahdollistavat alan kehityksen jatkumisen. Tietoliikennesatelliittialan lähitulevaisuudessa erilaiset satelliittilaajakaistaa tarjoavat, matalalla Maan kiertoradalla liikkuvat, suuret satelliittikonstellaatiot tulevat yleistymään. Korkeammalla, 35 786 kilometrin korkeudessa geostationaarisella radalla olevat satelliitit tulevat vakiintumaan broadcast-käyttöön ja korkean viiveen satelliittilaajakaistaan.
Suomen sijainti yli 60° leveyspiirillä tulee asettamaan tietynlaisia haasteita matalalla kiertoradalla sijaitsevien satelliittikonstellaatioiden hyödyntämiseen. Polaarirataa käyttävät satelliittikonstellaatiot ja yritysten sitoutuminen maailmanlaajuisiin peittoalueisiin nostavat kuitenkin todennäköisyyttä matalan viiveen omaavien ja korkeanopeuksisten satelliittilaajakaistojen käyttöönotosta Suomessa.
Opinnäytetyössä perehdyttiin tietoliikennesatelliittien toimintaympäristöön, mukaan lukien historiaan ja nykytilaan sekä satelliittiviestinnän perusperiaatteisiin. Työssä syvennyttiin myös satelliittien kiertoratoihin ja niissä kulkeviin satelliittikonstellaatioihin. Lisäksi vertailtiin eri kiertoratojen vaikutuksia satelliittien toimintaan ja tarkasteltiin erilaisia uhkia ja haittoja, joita satelliitteihin voi kohdistua. Työn tieto koottiin yritysten antamasta datasta, eri organisaatioiden laatimista standardeista ja sopimuksista sekä alaa seuraavista julkaisuista. Havainnollistuksissa käytettiin monia eri karttatyökaluja.
Erilaiset tekniset harppaukset esimerkiksi signaalinkäsittelyssä ja taloudelliset insentiivit mahdollistavat alan kehityksen jatkumisen. Tietoliikennesatelliittialan lähitulevaisuudessa erilaiset satelliittilaajakaistaa tarjoavat, matalalla Maan kiertoradalla liikkuvat, suuret satelliittikonstellaatiot tulevat yleistymään. Korkeammalla, 35 786 kilometrin korkeudessa geostationaarisella radalla olevat satelliitit tulevat vakiintumaan broadcast-käyttöön ja korkean viiveen satelliittilaajakaistaan.
Suomen sijainti yli 60° leveyspiirillä tulee asettamaan tietynlaisia haasteita matalalla kiertoradalla sijaitsevien satelliittikonstellaatioiden hyödyntämiseen. Polaarirataa käyttävät satelliittikonstellaatiot ja yritysten sitoutuminen maailmanlaajuisiin peittoalueisiin nostavat kuitenkin todennäköisyyttä matalan viiveen omaavien ja korkeanopeuksisten satelliittilaajakaistojen käyttöönotosta Suomessa.