Energiatehokkuuden toimenpiteet energia-avustuksen saavuttamiseksi rivitaloyhtiössä
Kuokkanen, Jarno (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052411716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052411716
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli selvittää, millaisia energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä voidaan kustannustehokkaasti tehdä olemassa olevaan rivitaloyhtiöön. Tavoitteena oli myös tutkia eri taloteknisiä järjestelmiä ja niiden investointien kannattavuutta kaukolämmitteisessä rakennuksessa. Insinöörityössä tutustuttiin rakennusten energiankulutukseen ja kulutustietojen perusteella laskettavaan lämmitystehontarpeeseen. Kulutustietoja verrattiin IDA ICE -ohjelmistolla laskettuun energiantarpeeseen.
Insinöörityössä vertailtiin eri mahdollisuuksia, joilla ostoenergian kulutusta kaukolämpölämmitteisessä rivitalossa voitaisiin pienentää. Kyseisessä rivitaloyhtiössä tällaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi maalämpöpumppu, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla, ilmalämpöpumppu ja aurinkopaneelit. Työssä tarkasteltiin myös näiden vaihtoehtojen vaikutusta taloyhtiön hiilidioksidipäästöihin.
Lämpöpumppujärjestelmiä tarkasteltiin kaukolämmön rinnalle kytkettäväksi, jolloin lämmitys tapahtuisi pääosin lämpöpumpulla. Laskelmat osoittivat, että pelkkä kaukolämmön korvaaminen lämpöpumpulla ei riitä energia-avustuksen myöntämisen perusteeksi, vaan on tehtävä muitakin toimenpiteitä, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa.
Työssä saatujen tulosten perusteella kustannus- ja energiatehokkain vaihtoehto on asentaa taloyhtiöön maalämpöpumppu, noin 180 m² aurinkopaneeleita sekä asentaa jokaiseen huoneistoon koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto sekä ilmalämpöpumppu. Näillä toimenpiteillä yhtiö saisi täysimääräisen energia-avustuksen. Tällä tavoin ostoenergiakustannusten säästöksi laskettiin noin 45 % ja lämmityksestä koituvia hiilidioksidipäästöjä saatiin vähennettyä 55 % nykyiseen järjestelmään verrattuna.
Työssä laadittujen elinkaarilaskelmien avulla esitettiin yllä mainittujen investointien taloudellinen kannattavuus nykyarvon laskentaperiaatteella. Insinöörityön lopputuloksena syntyi tutkimus elinkaarilaskelman laatimisesta sekä tulokset vertailevana E-lukuna.
Insinöörityössä vertailtiin eri mahdollisuuksia, joilla ostoenergian kulutusta kaukolämpölämmitteisessä rivitalossa voitaisiin pienentää. Kyseisessä rivitaloyhtiössä tällaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi maalämpöpumppu, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla, ilmalämpöpumppu ja aurinkopaneelit. Työssä tarkasteltiin myös näiden vaihtoehtojen vaikutusta taloyhtiön hiilidioksidipäästöihin.
Lämpöpumppujärjestelmiä tarkasteltiin kaukolämmön rinnalle kytkettäväksi, jolloin lämmitys tapahtuisi pääosin lämpöpumpulla. Laskelmat osoittivat, että pelkkä kaukolämmön korvaaminen lämpöpumpulla ei riitä energia-avustuksen myöntämisen perusteeksi, vaan on tehtävä muitakin toimenpiteitä, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa.
Työssä saatujen tulosten perusteella kustannus- ja energiatehokkain vaihtoehto on asentaa taloyhtiöön maalämpöpumppu, noin 180 m² aurinkopaneeleita sekä asentaa jokaiseen huoneistoon koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto sekä ilmalämpöpumppu. Näillä toimenpiteillä yhtiö saisi täysimääräisen energia-avustuksen. Tällä tavoin ostoenergiakustannusten säästöksi laskettiin noin 45 % ja lämmityksestä koituvia hiilidioksidipäästöjä saatiin vähennettyä 55 % nykyiseen järjestelmään verrattuna.
Työssä laadittujen elinkaarilaskelmien avulla esitettiin yllä mainittujen investointien taloudellinen kannattavuus nykyarvon laskentaperiaatteella. Insinöörityön lopputuloksena syntyi tutkimus elinkaarilaskelman laatimisesta sekä tulokset vertailevana E-lukuna.