Esineestä eläväksi : heräämisen taika nukketeatterissa

Abstract

Opinnäytetyö tarkastelee nukketeatterin ydintä, nukettamista ja erityisesti nuken herättämistä henkiin. Se tarkastelee komponentteja, jotka vaikuttavat herättämisen ytimessä. Komponentteina ovat ergonomia ja asento, hahmon luominen, fokus ja huomiopiste, rytmi, impulssi, reaktio ja vastareaktio sekä hengitys.

Työtä varten on haastateltu viittä nukketaitelijaa Prahassa, Tšekin tasavallassa talvella 2012. Tekijät ovat kotoisin Tšekistä, Sloveniasta ja Brasiliasta. Työ on koostettu näiden haastatteluiden sekä kirjallisten lähteiden pohjalta. Tapausesimerkkeinä käytetään kirjoittajan omia kokemuksia Prahassa ja Suomessa nähdyistä ja toteutetuista produktioista.

Haastattelumateriaalien ja kirjallisten lähteiden pohjalta työ pyrkii luomaan dialogia komponenttien ympärillä ja tekijöiden välille ja myös osoittamaan tekijöiden näkemyserojen kautta, että nuketusratkaisujen toteutustavat ovat monipuoliset. Työ pyrkii tuomaan esiin tekijöiden äänen ja henkilökohtaiset mielipiteet nuketuksesta.

Lopussa opinnäytetyö summaa dialogin tuloksia ja kokoaa tekijöiltä yhteneviä havaintoja työkaluiksi esineen henkiin herättämiseen. Loppuosa nostaa esiin tärkeimmäksi tekijäksi nuken ja nukettajan läsnäolon näyttämötilanteessa.

The present thesis studies the core of puppeteering, puppetting and especially how to make the puppet become alive. The thesis studies the components that are present in the core of puppetting. The components are ergonomy and posture as well as creating the character, focus and the fix point. Moreover, the rhythm, impulse, reaction and counter reaction and breathing are included.

For the thesis, five puppet artists were interviewed in Prague, Czech Republic during the winter of 2012. Artists are from Czech Republic, Slovenia and Brazil. The thesis is composed based on these interviews and written sources. The case examples are gathered from the writer’s own experiences from Prague and from the projects seen and made in Finland.

Based on both the interviews and written material, the thesis pursues to create a dialogue around the components and between the artists to demonstrate through the different opinions of the artists that the puppetting options are versatile. The thesis strives to bring up the artist’s voice to be heard and their personal opinions about the puppetting public.

In summary, the thesis sums up the results of the dialogue and gathers the artists converging opinions to form tools for making the puppet become alive. The conclusion points out that the most important factor is the presence of the puppet and the puppeteer.