Maahan muuttaneiden vanhempien kokemuksia päiväkodin kriisiviestinnästä COVID-19-pandemian aikana : kriisiviestinnän saavutettavuuden toteutuminen helsinkiläisessä päiväkotiyksikössä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää maahan muuttaneiden vanhempien kokemuksia päiväkodin kriisiviestinnästä COVID-19-pandemian aikana. Tämän lisäksi selvitettiin varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja vanhempien välistä suhdetta ja sen vaikutuksia kriisiviestinnän saavutettavuuteen. Helsingin kaupungin päiväkotien kriisiviestintä on viranomaisviestintää, jonka tarkoituksena on antaa pandemian aikaisia toimintaohjeita. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi helsinkiläinen julkisen sektorin päiväkotiyksikkö.

Tässä opinnäytetyössä kriisiviestinnän saavutettavuutta tarkastellaan osallisuuden näkökulmasta. Päiväkodissa vanhempien osallisuutta voidaan vahvistaa tekemällä kriisiviestinnästä heille selkeää ja ymmärrettävää. Erityisesti maahan muuttaneiden vanhempien osallisuuden toteutumista edistää toimiva vuorovaikutussuhde työntekijöiden kanssa. Suhteen muodostamisessa työntekijöiden tulee huomioida mahdolliset kulttuuri-, kieli- tai näkemyserot. Tämä on myös lapsen edun mukaista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluin päiväkodin tiloissa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja ja niihin osallistui kolme vanhempaa. Haastattelujen teemoja olivat vanhempien ja työntekijöiden välinen yhteistyö, vanhempien luottamus päiväkotia kohtaan sekä päiväkodin kriisiviestintä. Aineisto analysoitiin ja raportoitiin tätä teemoittelua hyödyntäen.

Tuloksista ilmeni, että haastateltavien luottamus päiväkodin työntekijöitä kohtaan oli pääosin vakaa ja vuorovaikutus oli sujuvaa. He kertoivat saavansa työntekijöiltä tarvittaessa tukea ja neuvoja myös muihin kuin lapsiin liittyvissä asioissa. Haastateltavien mukaan he saivat työntekijöiltä apua kriisiviestinnän ymmärtämiseen. Haastateltavien keskuudessa oli eroavaisuuksia sen suhteen, millä tavoin he toivoivat päiväkodin kriisiviestinnän tapahtuvan. Aineistosta kävi lisäksi ilmi se, että vanhemmat saivat pandemiaan liittyvää informaatiota muualtakin kuin päiväkodilta. Haastateltavat kertoivat soveltaneensa tätä tietoa päiväkodin kanssa toimimiseen.

Johtopäätökseksi voidaan todeta, että kriisiviestinnän saavutettavuuden kannalta merkityksellisiä ovat hyvät vuorovaikutussuhteet työntekijöiden kanssa. Nämä suhteet voivat auttaa vanhempia pyytämään apua tarvittaessa. Aineistosta nousi erityisesti esille vanhempien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden välinen toimiva yhteistyö ja sen merkitys osallisuuden toteutumiselle. Työntekijöillä voi olla tärkeä rooli kriisiviestinnän ja toimintaohjeiden selkeyttämisessä. Tähän opinnäytetyöhön haastateltujen vanhempien suomen kielen taito oli hyvä tai mahdollisuus tulkkipalveluihin löytyi. Jatkotutkimuksen kohderyhmänä voisi olla sellaiset vanhemmat, joiden suomen kielen taito on vähäinen, eikä tulkkipalveluita ole helposti saatavilla.

The aim of the thesis was to study immigrant parents’ experiences with daycare centers’ crisis communications during the COVID-19 pandemic. In addition, we examined the relationship between daycare center workers and parents, and its effects on the accessibility of crisis communications. In Helsinki, crisis communication by public daycare centers contains instructions concerning the pandemic and is originally provided by city officials. The thesis was made in cooperation with a public sector daycare center in Helsinki.

The thesis examines the accessibility of crisis communications through the lens of participation. A daycare center may strengthen parents’ sense of participation by making crisis communications clear and understandable for them. Especially for immigrant parents, participation is enabled through successful interaction between them and the daycare workers. While forming this relationship, it is essential to take possible differences in culture, language, or views into account. This is also beneficial for the child’s well-being. The thesis was carried out using qualitative research methods. The data was gathered using themed interviews, which were conducted in the daycare center’s facilities. The interviews were partially structured and involved three parents. The themes of the interviews were cooperation between parents and daycare workers, parents’ trust for the daycare center and the daycare center’s crisis communications. The gathered data was analyzed and reported by utilizing these themes.

The results indicated that the interviewees were generally trusting in daycare workers and felt that their interaction with them was fluent. They reported receiving help and advice from the employees if required, even if the subject matter was not related to their children. The interviewees also described receiving assistance in understanding the crisis communications. The interviewees reported different preferences in how they hoped to receive crisis communication from the daycare center. The data also indicated that the parents received pandemic-related information from sources outside the daycare center as well, which they applied in their interactions with the daycare center.

In conclusion, successful interaction between daycare center workers and parents is important in ensuring the accessibility of communications. It may help parents in requesting assistance if needed. The results highlighted the cooperation between parents and daycare workers and its effects in furthering the parents’ sense of participation. Daycare workers may have an important role in crisis communications and clarifying the instructions the parents receive. The interviewees for this thesis were relatively fluent in Finnish or had access to translation services. Further investigation could focus on interviewing parents who speak little Finnish or do not have easy access to translating services.