Maahan muuttaneiden vanhempien kokemuksia päiväkodin kriisiviestinnästä COVID-19-pandemian aikana : kriisiviestinnän saavutettavuuden toteutuminen helsinkiläisessä päiväkotiyksikössä
Laitila, Ida; Still, Virpi (2022)
Laitila, Ida
Still, Virpi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512059
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää maahan muuttaneiden vanhempien kokemuksia päiväkodin kriisiviestinnästä COVID-19-pandemian aikana. Tämän lisäksi selvitettiin varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja vanhempien välistä suhdetta ja sen vaikutuksia kriisiviestinnän saavutettavuuteen. Helsingin kaupungin päiväkotien kriisiviestintä on viranomaisviestintää, jonka tarkoituksena on antaa pandemian aikaisia toimintaohjeita. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi helsinkiläinen julkisen sektorin päiväkotiyksikkö.
Tässä opinnäytetyössä kriisiviestinnän saavutettavuutta tarkastellaan osallisuuden näkökulmasta. Päiväkodissa vanhempien osallisuutta voidaan vahvistaa tekemällä kriisiviestinnästä heille selkeää ja ymmärrettävää. Erityisesti maahan muuttaneiden vanhempien osallisuuden toteutumista edistää toimiva vuorovaikutussuhde työntekijöiden kanssa. Suhteen muodostamisessa työntekijöiden tulee huomioida mahdolliset kulttuuri-, kieli- tai näkemyserot. Tämä on myös lapsen edun mukaista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluin päiväkodin tiloissa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja ja niihin osallistui kolme vanhempaa. Haastattelujen teemoja olivat vanhempien ja työntekijöiden välinen yhteistyö, vanhempien luottamus päiväkotia kohtaan sekä päiväkodin kriisiviestintä. Aineisto analysoitiin ja raportoitiin tätä teemoittelua hyödyntäen.
Tuloksista ilmeni, että haastateltavien luottamus päiväkodin työntekijöitä kohtaan oli pääosin vakaa ja vuorovaikutus oli sujuvaa. He kertoivat saavansa työntekijöiltä tarvittaessa tukea ja neuvoja myös muihin kuin lapsiin liittyvissä asioissa. Haastateltavien mukaan he saivat työntekijöiltä apua kriisiviestinnän ymmärtämiseen. Haastateltavien keskuudessa oli eroavaisuuksia sen suhteen, millä tavoin he toivoivat päiväkodin kriisiviestinnän tapahtuvan. Aineistosta kävi lisäksi ilmi se, että vanhemmat saivat pandemiaan liittyvää informaatiota muualtakin kuin päiväkodilta. Haastateltavat kertoivat soveltaneensa tätä tietoa päiväkodin kanssa toimimiseen.
Johtopäätökseksi voidaan todeta, että kriisiviestinnän saavutettavuuden kannalta merkityksellisiä ovat hyvät vuorovaikutussuhteet työntekijöiden kanssa. Nämä suhteet voivat auttaa vanhempia pyytämään apua tarvittaessa. Aineistosta nousi erityisesti esille vanhempien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden välinen toimiva yhteistyö ja sen merkitys osallisuuden toteutumiselle. Työntekijöillä voi olla tärkeä rooli kriisiviestinnän ja toimintaohjeiden selkeyttämisessä. Tähän opinnäytetyöhön haastateltujen vanhempien suomen kielen taito oli hyvä tai mahdollisuus tulkkipalveluihin löytyi. Jatkotutkimuksen kohderyhmänä voisi olla sellaiset vanhemmat, joiden suomen kielen taito on vähäinen, eikä tulkkipalveluita ole helposti saatavilla.
Tässä opinnäytetyössä kriisiviestinnän saavutettavuutta tarkastellaan osallisuuden näkökulmasta. Päiväkodissa vanhempien osallisuutta voidaan vahvistaa tekemällä kriisiviestinnästä heille selkeää ja ymmärrettävää. Erityisesti maahan muuttaneiden vanhempien osallisuuden toteutumista edistää toimiva vuorovaikutussuhde työntekijöiden kanssa. Suhteen muodostamisessa työntekijöiden tulee huomioida mahdolliset kulttuuri-, kieli- tai näkemyserot. Tämä on myös lapsen edun mukaista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluin päiväkodin tiloissa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja ja niihin osallistui kolme vanhempaa. Haastattelujen teemoja olivat vanhempien ja työntekijöiden välinen yhteistyö, vanhempien luottamus päiväkotia kohtaan sekä päiväkodin kriisiviestintä. Aineisto analysoitiin ja raportoitiin tätä teemoittelua hyödyntäen.
Tuloksista ilmeni, että haastateltavien luottamus päiväkodin työntekijöitä kohtaan oli pääosin vakaa ja vuorovaikutus oli sujuvaa. He kertoivat saavansa työntekijöiltä tarvittaessa tukea ja neuvoja myös muihin kuin lapsiin liittyvissä asioissa. Haastateltavien mukaan he saivat työntekijöiltä apua kriisiviestinnän ymmärtämiseen. Haastateltavien keskuudessa oli eroavaisuuksia sen suhteen, millä tavoin he toivoivat päiväkodin kriisiviestinnän tapahtuvan. Aineistosta kävi lisäksi ilmi se, että vanhemmat saivat pandemiaan liittyvää informaatiota muualtakin kuin päiväkodilta. Haastateltavat kertoivat soveltaneensa tätä tietoa päiväkodin kanssa toimimiseen.
Johtopäätökseksi voidaan todeta, että kriisiviestinnän saavutettavuuden kannalta merkityksellisiä ovat hyvät vuorovaikutussuhteet työntekijöiden kanssa. Nämä suhteet voivat auttaa vanhempia pyytämään apua tarvittaessa. Aineistosta nousi erityisesti esille vanhempien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden välinen toimiva yhteistyö ja sen merkitys osallisuuden toteutumiselle. Työntekijöillä voi olla tärkeä rooli kriisiviestinnän ja toimintaohjeiden selkeyttämisessä. Tähän opinnäytetyöhön haastateltujen vanhempien suomen kielen taito oli hyvä tai mahdollisuus tulkkipalveluihin löytyi. Jatkotutkimuksen kohderyhmänä voisi olla sellaiset vanhemmat, joiden suomen kielen taito on vähäinen, eikä tulkkipalveluita ole helposti saatavilla.
