Kopioiden vai kokeillen? : yläasteikäisten nuorten kokemuksia kahdesta erilaisesta opetusmenetelmästä jazztanssin opetuksessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus, jonka tavoitteena on tutkia yläasteikäisten tanssioppilaiden kokemuksia kahdesta erilaisesta opetusmenetelmästä jazztanssin opetuksessa: mallioppimiseen perustuvasta ja improvisaatioon pohjautuvasta menetelmästä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ja millä tavoin muokattuina nämä menetelmät soveltuvat nuorten opetukseen jazztanssin kontekstissa. Aihetta lähestyttiin jazztanssin historian ja sen elementtien, nuoren oppilaan kasvun ja kehityksen, sekä taidepedagogisten näkökulmien kautta. Oppilaiden kokemusten ja opettajan havaintojen pohjalta opinnäytetyön loppupäätelmänä koostettiin kaksi molempia menetelmiä yhdistelevää ehdotelmatuntia, joista toisen aiheena on rytmi ja musiikki ja toisen dynamiikka. Nämä teemat olivat tarkastelussa molempien menetelmien opetusjaksoilla. Tutkimus toteutettiin 13–15-vuotiaille tanssioppilaille kyselyin ja teemahaastatteluin. Stockholms Konstnärliga Högskola -nimisen oppilaitoksen jazztanssin apulaisprofessoria Katarina Lundmarkia haastateltiin tutkimukseen hänen käyttämästään improvisaatiopainotteisesta metodista. Lundmarkin haastattelua käytettiin merkittävänä tiedonlähteenä opinnäytetyöprosessin aikana. Kyselyiden ja haastatteluiden lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin laajasti painettua lähdekirjallisuutta ja verkkolähteitä. Tutkimuksen tuloksena kävi ilmi, että molemmat opetusmenetelmät olivat yläasteikäisille tanssioppilaille mieluisia ja heidän mielestään jazztanssinopetuksessa käyttökelpoisia. Menetelmien kuitenkin koettiin harjoittavan eri asioita. Perinteisemmän mallioppimismenetelmän ohella improvisaatiomenetelmä koettiin tutkimuksen perusteella sopivaksi lähestymistavaksi yläasteikäisten nuorten jazztanssinopetuksen kannalta. Mallioppimismenetelmällä voitiin tutkimuksen perusteella harjoittaa erityisesti jazztanssin tekniikan kannalta oleellisia asioita. Improvisaatiomenetelmän avulla puolestaan voitiin harjoittaa paitsi jazztanssin kannalta tarpeellisia taitoja, myös ominaisuuksia, jotka edesauttavat nuoren tervettä kasvua ja kehitystä.

This thesis is a qualitative case study that aims to examine the experiences of secondary school-aged dance students about two different teaching methods in teaching jazz dance: one based on model learning and the other one based on improvisation. The aim of the study was to find out how and in what way these methods are suitable for teaching young people in the context of jazz dance. The topic was approached through the history of jazz dance, its elements, the growth and development of the young student and art pedagogi-cal perspectives. Based on the students’ experiences and the teacher’s observations, two proposition lessons combining the two methods were compiled, one on rhythm and music and the other on dynamics. These topics were considered in teaching sessions of both methods.

The research was carried out for dance students aged 13–15 with questionnaires and thematic interviews. Katarina Lundmark, assistant professor of jazz dance at Stockholms Konstnärliga Högskola was interviewed on the improvisation-focused method that she has been using in her teaching. Lundmark’s interview was used as a significant source of in-formation during the thesis process. In addition to surveys and interviews, the study has made wide use of printed source literature and online sources.

As a result of the research, both teaching methods were suitable for the dance students and were, in their opinion, useful for teaching jazz dance. However, the methods were perceived to do different things. In addition to the more traditional model-learning method, the improvisation method was considered appropriate for the teaching of jazz dance for young students. Based on the research, the model-learning method was used to practice things relevant to jazz dance technique. The method of improvisation, in turn, made it possible for the students to practice not only the skills necessary for jazz dance, but also the qualities that promote the healthy growth and development of a young person.