Käsihygienia Lapinlahden terveyskeskuksen vuodeosastolla 1
Lehtola, Silja; Sneck, Kristiina (2014)
Lehtola, Silja
Sneck, Kristiina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147963
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää toteutetaanko käsihygieniaa Lapinlahden terveyskeskuksen vuodeosastolla 1 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin käsihygieniaohjeen ja suojakäsineiden käyttöohjeen mukaisesti tavallisimmissa potilashoitotilanteissa. Tavoitteena oli tuottaa Lapinlahden terveyskeskuksen vuodeosaston hoitohenkilökunnalle tietoa, miten käsihygieniasta huolehditaan heidän osastollaan, antaa käytännön työkaluja hyvän käsihygienian toteuttamiseksi ja tietoa käsihygienian merkityksestä sairauksien leviämisen ehkäisyssä. Opinnäytetyön kautta saadun tiedon avulla voidaan parantaa hoitajien osaamista ja potilasturvallisuutta sekä ehkäistä infektioiden leviämistä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin systemaattisella havainnoinnilla. Havainnoinnit kerättiin itse laadittuun havainnointilomakkeeseen. Havainnoinnin kohteena olivat Lapinlahden terveyskeskuksen vuodeosaston 1 sairaanhoitajat ja perus- tai lähihoitajat potilashoitotilanteissa kuten injektion pisto, hygieniasta huolehtiminen, kanyylin käsittely, katetrin käsittely, haavanhoito, ruokailussa avustaminen ja liikkumisessa avustaminen. Tutkimuksessa saatu aineisto analysoitiin Excel – ohjelmalla.
Tulosten perusteella osastolla oli hyvät edellytykset ja mahdollisuudet hyvän käsihygienian toteuttamiseen. Silmämääräisesti arvioituna havaittiin hoitajien käsien olevan erittäin hyvässä kunnossa, eikä kelloja tai koruja hoitotyössä käytetty. Kynsilakan tai rakennekynsien käyttö oli erittäin vähäistä. Suojakäsineitä käytettiin suurimmaksi osaksi suositusten mukaisesti. Turhaa suojakäsineiden käyttöä havaittiin jonkin verran.
Käsidesinfektiota toteutettiin osastolla yli puolessa tarvittavista kerroista. Kädet desinfektoitiin paremmin hoitotilanteiden jälkeen kuin niitä ennen. Suurin puute huomattiin käsidesinfektioon käytetyssä ajassa, joka toteutui vain kolmanneksessa havainnointikerroista. Mikäli huomioitiin huuhteen määrä, aika ja käsidesinfektiotekniikka, käsidesinfektio toteutui vain 31 %:ssa havainnointitilanteista. Tutkimustulos on samansuuntainen kuin aiemmissa tutkimuksissa. Sairaanhoitajilla käsidesinfektio toteutui kaikilla havainnoiduilla osa-alueilla hieman paremmin kuin perus- tai lähihoitajilla.
Tulosten perusteella käsihygienian parantamiseksi Lapinlahden vuodeosastolla 1 tulisi käyttää enemmän desinfektioainetta ensisijaisena hyvän käsihygienian varmistajana sekä opetella käsihuuhteen käytön tekniikkaa ja lisätä desinfektioon käytettävää aikaa.
Jatkotutkimusaiheina ehdotamme seurantalomaketta käsihygienian toteutumisen omaseurantaan, seurantatutkimusta 1-2 vuoden kuluttua, tämänkaltaista tutkimusta muille terveyskeskuksen osastoille sekä kyselytutkimusta henkilökunnalle asenteiden ja tietämyksen testaamiseksi.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin systemaattisella havainnoinnilla. Havainnoinnit kerättiin itse laadittuun havainnointilomakkeeseen. Havainnoinnin kohteena olivat Lapinlahden terveyskeskuksen vuodeosaston 1 sairaanhoitajat ja perus- tai lähihoitajat potilashoitotilanteissa kuten injektion pisto, hygieniasta huolehtiminen, kanyylin käsittely, katetrin käsittely, haavanhoito, ruokailussa avustaminen ja liikkumisessa avustaminen. Tutkimuksessa saatu aineisto analysoitiin Excel – ohjelmalla.
Tulosten perusteella osastolla oli hyvät edellytykset ja mahdollisuudet hyvän käsihygienian toteuttamiseen. Silmämääräisesti arvioituna havaittiin hoitajien käsien olevan erittäin hyvässä kunnossa, eikä kelloja tai koruja hoitotyössä käytetty. Kynsilakan tai rakennekynsien käyttö oli erittäin vähäistä. Suojakäsineitä käytettiin suurimmaksi osaksi suositusten mukaisesti. Turhaa suojakäsineiden käyttöä havaittiin jonkin verran.
Käsidesinfektiota toteutettiin osastolla yli puolessa tarvittavista kerroista. Kädet desinfektoitiin paremmin hoitotilanteiden jälkeen kuin niitä ennen. Suurin puute huomattiin käsidesinfektioon käytetyssä ajassa, joka toteutui vain kolmanneksessa havainnointikerroista. Mikäli huomioitiin huuhteen määrä, aika ja käsidesinfektiotekniikka, käsidesinfektio toteutui vain 31 %:ssa havainnointitilanteista. Tutkimustulos on samansuuntainen kuin aiemmissa tutkimuksissa. Sairaanhoitajilla käsidesinfektio toteutui kaikilla havainnoiduilla osa-alueilla hieman paremmin kuin perus- tai lähihoitajilla.
Tulosten perusteella käsihygienian parantamiseksi Lapinlahden vuodeosastolla 1 tulisi käyttää enemmän desinfektioainetta ensisijaisena hyvän käsihygienian varmistajana sekä opetella käsihuuhteen käytön tekniikkaa ja lisätä desinfektioon käytettävää aikaa.
Jatkotutkimusaiheina ehdotamme seurantalomaketta käsihygienian toteutumisen omaseurantaan, seurantatutkimusta 1-2 vuoden kuluttua, tämänkaltaista tutkimusta muille terveyskeskuksen osastoille sekä kyselytutkimusta henkilökunnalle asenteiden ja tietämyksen testaamiseksi.