Alaraajojen valtimoverenkierron mittaukset: Kirjallisuuskatsaus
Tuomisalo, Tuire (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912872
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912872
Tiivistelmä
Sydän- ja verenkiertosairauksiin kuolee vuosittain eniten ihmisiä verrattuna muihin yksittäisiin sairausryhmiin. Alaraajojen tukkiva valtimotauti onkin siis varsin yleinen, mutta alidiagnosoitu tauti maailmassa. Tauti saattaa pitkään olla potilaalla oireettomana, eikä hoitohenkilökunta tunnista alaraajojen tukkivan valtimotaudin oireita niin hyvin kuin muita verenkiertoon liittyviä sairauksia. Alaraajojen tukkiva valtimotauti on kuitenkin helposti ja edullisesti tutkittavissa sekä poissuljettavissa. Suoritettavat tutkimukset edellyttävät tekijöiltään kuitenkin riittävästi osaamista ja ymmärrystä. Nilkka-olkavarsipainesuhteen mittaus eli ABI/ABPI-mittaus (Ankle Brachial Index/Ankle Brachial Pressure Index) on luotettava diagnostinen menetelmä, kun halutaan tietää potilaan alaraajojen verenkierron tilanteesta. Mittaus vaatii kuitenkin hoitohenkilökunnalta osaamista ja ymmärrystä sekä potilaan taustatietojen tuntemista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tutkimuksen tekijästä, mitattavana olevasta potilaasta ja mittaustekniikasta johtuneita vaikutuksia tulosten luotettavuuteen alaraajojen valtimoverenkiertomittauksien yhteydessä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli tuottaa lisätietoa ja materiaalia hoitohenkilökunnan koulutustarpeita ajatellen, sekä toimia apuna laadittaessa heille perehdytysmateriaalia.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuushaut suoritettiin kolmesta eri tietokannasta; Medicista, PubMedista sekä CINAHLista. Aineiston laatua arvioitiin käyttämällä poissulku sekä mukaanottokriteereitä ja julkaisut pisteytettiin Hawkerin arviointikriteeristön mukaan. Tutkittavaan aineistoon valikoitui lopulta yhdeksän (n=9) artikkelia.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan todeta, että mittaustapahtumien luotettavuuteen vaikuttaa hoitohenkilökunnan osaaminen. Esivalmistelujen tärkeyttä korostettiin ja riittävä 10-20 minuutin lepo ennen mittaustapahtumaa sekä potilaan taustojen selvittäminen perussairauksien osalta vaikuttaa tutkimuksen laadukkuuteen sekä luotettavuuteen. Alaraajojen valtimoverenkierron mittaukset voidaan tehdä manuaalisesti Doppler-menetelmällä sekä automaattimenetelmällä. Automaattimenetelmä on huomattavasti nopeampi käyttää ja se on helppokäyttöisempi kuin Doppler-menetelmä, eikä näin ollen vaadi niin paljon koulutusta tai perehdytystä. Kuitenkin erityisesti automattimenetelmällä mitattaessa mittausepävarmuutta huomattiin varsinkin niissä tilanteissa, jos potilaalla oli rytmihäiriöitä, runsasta turvotusta raajoissa tai jalkojen kylmyyttä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tutkimuksen tekijästä, mitattavana olevasta potilaasta ja mittaustekniikasta johtuneita vaikutuksia tulosten luotettavuuteen alaraajojen valtimoverenkiertomittauksien yhteydessä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli tuottaa lisätietoa ja materiaalia hoitohenkilökunnan koulutustarpeita ajatellen, sekä toimia apuna laadittaessa heille perehdytysmateriaalia.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuushaut suoritettiin kolmesta eri tietokannasta; Medicista, PubMedista sekä CINAHLista. Aineiston laatua arvioitiin käyttämällä poissulku sekä mukaanottokriteereitä ja julkaisut pisteytettiin Hawkerin arviointikriteeristön mukaan. Tutkittavaan aineistoon valikoitui lopulta yhdeksän (n=9) artikkelia.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan todeta, että mittaustapahtumien luotettavuuteen vaikuttaa hoitohenkilökunnan osaaminen. Esivalmistelujen tärkeyttä korostettiin ja riittävä 10-20 minuutin lepo ennen mittaustapahtumaa sekä potilaan taustojen selvittäminen perussairauksien osalta vaikuttaa tutkimuksen laadukkuuteen sekä luotettavuuteen. Alaraajojen valtimoverenkierron mittaukset voidaan tehdä manuaalisesti Doppler-menetelmällä sekä automaattimenetelmällä. Automaattimenetelmä on huomattavasti nopeampi käyttää ja se on helppokäyttöisempi kuin Doppler-menetelmä, eikä näin ollen vaadi niin paljon koulutusta tai perehdytystä. Kuitenkin erityisesti automattimenetelmällä mitattaessa mittausepävarmuutta huomattiin varsinkin niissä tilanteissa, jos potilaalla oli rytmihäiriöitä, runsasta turvotusta raajoissa tai jalkojen kylmyyttä.