Naiskeskeisyys synnytyksessä
Järvinen, Emilia; Vuorela, Vilma (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712540
Tiivistelmä
Vuonna 2020 Suomessa 99,4 % lapsista syntyi sairaalassa olosuhteissa, jossa hoitavan kätilön toiminnan merkitys naisen synnytyskokemukselle erityisesti korostuu. Synnytyksen fyysisen puolen lisäksi naisen synnytyskokemus vaikuttaa jo lapsivuodeaikana ja sen jälkeenkin synnyttäjän henkiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Hyvän synnytyskokemuksen saavuttaminen edellyttää turvallista ja luotettavaa hoitosuhdetta, jossa synnyttäjällä on oikeus itseään koskevaan päätöksentekoon sekä kokee tulevansa kuulluksi. Synnytystilanteessa ja synnyttäjän kohtaamisessa on kuitenkin tärkeää muistaa, ettei raskaus ole sairaus eikä synnyttäjä ole sairaalassa varsinaisesti potilaana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, miten naiskeskeisyys synnytyksessä toteutuu. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa tukemaan kätilötyön opetusta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena käyttäen pohjana jo aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Aineistoa kerättiin sekä systemaattisella tiedonhaulla ja sitä täydennettiin manuaalisilla hakukoneita kuten Googlella. Systemaattisen tiedonhaun välineenä suosittiin hoitotieteellisiä tietokantoja kuten PubMed, Medic sekä Cinahl Complete. Hakusanoina systemaattisessa ja manuaalisessa haussa oli esimerkiksi women-centered childbirth, midwifery model of care, choice making in labor ja women-centered care in midwifery. Aineiston rajaamisen jälkeen käyttöön päätyi lopulta kahdeksan tutkimusta. Tutkimuksien sisällönanalyysi toteutettiin induktiivisena, eli aineistolähtöisenä. Aineiston sisällönanalyysin perusteella syntyi viisi yläluokkaa.
Opinnäytetyön tulokset esiteltiin yllä mainittuina yläluokkina, joita ovat: naisen ja kätilön välinen suhde, päätöksenteko synnytyksessä, kontrolli synnytyksessä, synnyttäjän autonomia ja voimaantuminen sekä tiedon jakaminen. Naiskeskeisyyden keskiöön nostettiin erityisesti synnyttäjän päätöksenteko, kontrolli ja tehokas kommunikointi naisen ja hoitohenkilökunnan välillä, joiden todettiin parantavan synnytyskokemusta tutkimuksissa.
Opinnäytetyön tuloksista huomataan, että naiskeskeisyys parantaa synnytyskokemusta. Aiheesta mallia luodessa asetetut tavoitteet naiskeskeiselle synnytysmallille toimivat edelleen perustana nykypäivän naiskeskeisyydelle ja ohjaavat mallin kehittymistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena käyttäen pohjana jo aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Aineistoa kerättiin sekä systemaattisella tiedonhaulla ja sitä täydennettiin manuaalisilla hakukoneita kuten Googlella. Systemaattisen tiedonhaun välineenä suosittiin hoitotieteellisiä tietokantoja kuten PubMed, Medic sekä Cinahl Complete. Hakusanoina systemaattisessa ja manuaalisessa haussa oli esimerkiksi women-centered childbirth, midwifery model of care, choice making in labor ja women-centered care in midwifery. Aineiston rajaamisen jälkeen käyttöön päätyi lopulta kahdeksan tutkimusta. Tutkimuksien sisällönanalyysi toteutettiin induktiivisena, eli aineistolähtöisenä. Aineiston sisällönanalyysin perusteella syntyi viisi yläluokkaa.
Opinnäytetyön tulokset esiteltiin yllä mainittuina yläluokkina, joita ovat: naisen ja kätilön välinen suhde, päätöksenteko synnytyksessä, kontrolli synnytyksessä, synnyttäjän autonomia ja voimaantuminen sekä tiedon jakaminen. Naiskeskeisyyden keskiöön nostettiin erityisesti synnyttäjän päätöksenteko, kontrolli ja tehokas kommunikointi naisen ja hoitohenkilökunnan välillä, joiden todettiin parantavan synnytyskokemusta tutkimuksissa.
Opinnäytetyön tuloksista huomataan, että naiskeskeisyys parantaa synnytyskokemusta. Aiheesta mallia luodessa asetetut tavoitteet naiskeskeiselle synnytysmallille toimivat edelleen perustana nykypäivän naiskeskeisyydelle ja ohjaavat mallin kehittymistä.