VOC-yhdisteiden korjaussuunnittelu kapselointimenetelmällä
Jaakola, Johanna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712606
Tiivistelmä
Muovimatosta saattaa aiheutua sisäilmaongelmia sen hajoamisen reaktion aiheuttamana. Hajoamisreaktiona sisäilmaan pääsee VOC-yhdisteitä eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Joistakin yhdisteitä, joita ei kaikin osin tunneta, aiheuttaa tilan käyttäjissä oireilua. VOC-yhdisteet imeytyvät hajoamisreaktion yhteydessä betonirakenteeseen ja se vaatii korjaustoimia.
Oikean korjaustoimien valitseminen vaatii tutkimista ja sen perusteella tehdään oikea korjaustoimen valinta. Tarkastelun kohteena opinnäytetyössä on ollut enemmän kapselointimenetelmän käyttäminen korjaussuunnittelussa. Tarkastelua on tehty yhden kohteen kapselointikorjausmittauksena ja sitä on verrattu lämmitys huuhtelu menetelmään. Lisäksi on tarkasteltu aiempien kohteiden korjausten kestoa ja siitä saamien kokemusten perusteella, mitä korjaussuunnittelussa tulee ottaa huomioon. Kapselointia varten on tarkasteltu rakenteita, joihin kapseloinnin voi rakenneratkaisujen perusteella toteuttaa. Opinnäytetyössä on huomioitu, miten korjauksen laadunvarmistustoimenpiteet tulee huomioida.
Johtopäätöksenä on se, että kapselointia voidaan käyttää silloin, kuin yhdisteiden poistaminen on mahdotonta ja VOC-pitoisuudet ovat korkeat ja niiden poistaminen on hankalaa. Lisäksi tarkastelussa olevien muiden korjaustoimien käyttämistä kapseloinnin korvaavana tapana on käyty lävitse. Huuhtelu lämmitys menetelmää tulee käyttää pienissä tiloissa, kun VOC-pitoisuudet ovat pienet. Jyrsintää silloin, kun VOC-yhdisteet eivät ole imeytyneet betonirakenteessa syvälle.
Oikean korjaustoimien valitseminen vaatii tutkimista ja sen perusteella tehdään oikea korjaustoimen valinta. Tarkastelun kohteena opinnäytetyössä on ollut enemmän kapselointimenetelmän käyttäminen korjaussuunnittelussa. Tarkastelua on tehty yhden kohteen kapselointikorjausmittauksena ja sitä on verrattu lämmitys huuhtelu menetelmään. Lisäksi on tarkasteltu aiempien kohteiden korjausten kestoa ja siitä saamien kokemusten perusteella, mitä korjaussuunnittelussa tulee ottaa huomioon. Kapselointia varten on tarkasteltu rakenteita, joihin kapseloinnin voi rakenneratkaisujen perusteella toteuttaa. Opinnäytetyössä on huomioitu, miten korjauksen laadunvarmistustoimenpiteet tulee huomioida.
Johtopäätöksenä on se, että kapselointia voidaan käyttää silloin, kuin yhdisteiden poistaminen on mahdotonta ja VOC-pitoisuudet ovat korkeat ja niiden poistaminen on hankalaa. Lisäksi tarkastelussa olevien muiden korjaustoimien käyttämistä kapseloinnin korvaavana tapana on käyty lävitse. Huuhtelu lämmitys menetelmää tulee käyttää pienissä tiloissa, kun VOC-pitoisuudet ovat pienet. Jyrsintää silloin, kun VOC-yhdisteet eivät ole imeytyneet betonirakenteessa syvälle.