Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen osana maankäytön suunnittelua
Märsylä, Lotta (2022)
Märsylä, Lotta
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912921
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912921
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kiireellisyys sekä kiristyvät päästövähennystavoitteet edellyttävät toimia kaikilla päästösektoreilla. Kaavoituksen eri tasoilla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista, jolloin kaavoituksessa tehtävillä päätöksillä voidaan vaikuttaa osaltaan moniin päästölähteisiin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä päästövähennystavoitteet huomioivaan kaavoitukseen, sekä selvittää keinoja, joilla kasvihuonekaasupäästövähennyksiä voidaan edistää eri kaavatasoilla.
Teoriaosuudessa on käsitelty ilmastopolitiikan asettamia päästötavoitteita ja niiden taustaa sekä Suomen keskeisimpiä päästölähteitä. Lisäksi teoriaosuudessa perehdytään yleisesti eri kaavatasoihin, niitä ohjaavaan lainsäädäntöön sekä erilaisiin kaavoituksen keinoihin, joilla päästövähennyksiä voidaan pyrkiä saavuttamaan, mitä syvennetään lopuksi esimerkkikohteiden avulla. Työn tietolähteenä on käytetty ajantasaista lainsäädäntöä, artikkeleita, raportteja ja tutkimuksia sekä tarkasteltujen kohteiden osalta alueiden tai kuntien internetsivuilta saatavia tietoja.
Eri kaavatasoilla tehtävillä ratkaisuilla voidaan luoda edellytykset liikenteen, rakentamisen ja energiantuotannon päästövähennyksille sekä hiilinielujen säilymiselle. Maakunta- ja yleiskaavassa yhtenä merkittävimpänä keinona korostuu rakentamisen ohjaaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen sekä kestävin kulkutavoin saavutettaville alueille, luoden edellytykset tiiviin ja sekoittuneen yhdyskuntarakenteen muodostumiseen. Asemakaavatasolla korostuu yksityiskohtaisempi ohjaaminen sekä sekoittuneen rakenteen mahdollistaminen, kestävän liikenteen priorisointi sekä viherrakenteen säilyminen tiivistyvässä rakenteessa. Kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vaikuttavimpiin tuloksiin päästään, kun ilmastonmuutoksen hillintä huomioidaan johdonmukaisesti kaikilla kaavatasoilla.
Teoriaosuudessa on käsitelty ilmastopolitiikan asettamia päästötavoitteita ja niiden taustaa sekä Suomen keskeisimpiä päästölähteitä. Lisäksi teoriaosuudessa perehdytään yleisesti eri kaavatasoihin, niitä ohjaavaan lainsäädäntöön sekä erilaisiin kaavoituksen keinoihin, joilla päästövähennyksiä voidaan pyrkiä saavuttamaan, mitä syvennetään lopuksi esimerkkikohteiden avulla. Työn tietolähteenä on käytetty ajantasaista lainsäädäntöä, artikkeleita, raportteja ja tutkimuksia sekä tarkasteltujen kohteiden osalta alueiden tai kuntien internetsivuilta saatavia tietoja.
Eri kaavatasoilla tehtävillä ratkaisuilla voidaan luoda edellytykset liikenteen, rakentamisen ja energiantuotannon päästövähennyksille sekä hiilinielujen säilymiselle. Maakunta- ja yleiskaavassa yhtenä merkittävimpänä keinona korostuu rakentamisen ohjaaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen sekä kestävin kulkutavoin saavutettaville alueille, luoden edellytykset tiiviin ja sekoittuneen yhdyskuntarakenteen muodostumiseen. Asemakaavatasolla korostuu yksityiskohtaisempi ohjaaminen sekä sekoittuneen rakenteen mahdollistaminen, kestävän liikenteen priorisointi sekä viherrakenteen säilyminen tiivistyvässä rakenteessa. Kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vaikuttavimpiin tuloksiin päästään, kun ilmastonmuutoksen hillintä huomioidaan johdonmukaisesti kaikilla kaavatasoilla.