Traktorin runkomaalien vertailu
Perälä, Pontus (2022)
Perälä, Pontus
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912958
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä tarkoituksena oli tutkia, miten potentiaaliset uudet kuiva-ainepitoisemmat maalit soveltuvat Valtran uuteen Suolahden tehtaan maalausprosessiin Valtran sisäisien standardien mukaan. Testattavina maaleina oli yksi pohja- ja yksi pintamaali, joita verrattiin käytössä oleviin maalituotteisiin.
Kokeellisen osuuden lisäksi työhön kuului teoriaosuus, jossa selvitettiin maalien eri komponenttien tehtäviä ja ominaisuuksia.
Testattavaksi soveltuvia maaleja lähdettiin selvittämään yhdessä Gross & Perthunin kanssa. Ensimmäisenä työnä oli selvittää tulevan maalin kiintoaineprosentti, joka saatiin laskennalla tulevan VOC-laitteiston kapasiteetista sekä pinnoituslaitoksille asetetuista päästörajoista. Tämän jälkeen G & P lähti kehittämään maalin reseptiä Valtran prosessiparametreille sopivaksi. Kun sopiva resepti oli saatu kehitettyä, maalattiin testilevyjä ja -kappaleita hyödyntäen mahdollisimman paljon Valtran nykyistä maalauslinjaa. Maalien toimivuus todettiin visualisilla tarkastuksilla sekä Valtran sisäisen standardin määrittelemien testien avulla.
Saatuja tuloksia ei voida suoraan verrata siihen, miten maalit oikeasti tulisivat toimimaan uudessa maalausprosessissa. Syynä ovat erot nykyisen ja tulevan maalauslinjan välillä, esimerkiksi maalauksen jälkeisen uunituksen kestossa. Tästä huolimatta pystyttiin toteamaan, että testattuja maaleja voidaan käyttää lähtökohtana uusille kuiva-ainepitoisemmille maaleille, mutta ne silti vaativat säätöä.
Kokeellisen osuuden lisäksi työhön kuului teoriaosuus, jossa selvitettiin maalien eri komponenttien tehtäviä ja ominaisuuksia.
Testattavaksi soveltuvia maaleja lähdettiin selvittämään yhdessä Gross & Perthunin kanssa. Ensimmäisenä työnä oli selvittää tulevan maalin kiintoaineprosentti, joka saatiin laskennalla tulevan VOC-laitteiston kapasiteetista sekä pinnoituslaitoksille asetetuista päästörajoista. Tämän jälkeen G & P lähti kehittämään maalin reseptiä Valtran prosessiparametreille sopivaksi. Kun sopiva resepti oli saatu kehitettyä, maalattiin testilevyjä ja -kappaleita hyödyntäen mahdollisimman paljon Valtran nykyistä maalauslinjaa. Maalien toimivuus todettiin visualisilla tarkastuksilla sekä Valtran sisäisen standardin määrittelemien testien avulla.
Saatuja tuloksia ei voida suoraan verrata siihen, miten maalit oikeasti tulisivat toimimaan uudessa maalausprosessissa. Syynä ovat erot nykyisen ja tulevan maalauslinjan välillä, esimerkiksi maalauksen jälkeisen uunituksen kestossa. Tästä huolimatta pystyttiin toteamaan, että testattuja maaleja voidaan käyttää lähtökohtana uusille kuiva-ainepitoisemmille maaleille, mutta ne silti vaativat säätöä.