Terveyshyötymalli ja terveysvalmennus: kansanterveyshoitajien kokemuksia

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia kokemuksia kansanterveyshoitajilla on terveyshyötymallin ja terveysvalmennuksen käytöstä työssään. Terveyshyötymalli on Edward Wagnerin vuonna 1998 kehittämä pitkäaikaissairauksien hoidon ja sen kehittämisen toimintamalli, jossa korostuvat asiakaskeskeisyys, hoidon suunnitelmallisuus ja omahoidon tukeminen. Terveysvalmennuksessa korostetaan asiakkaan aktiivista roolia oman terveytensä huolehtimisessa. Tarpeet ja tavoitteet elintapamuutoksille ovat asiakaslähtöisiä ja ammattilaisen tehtävänä on tukea ja kannustaa tavoitteiden saavuttamisessa. Kainuun perusterveydenhuollon vastaanotoilla Sotkamossa, Kuhmossa, Kajaanissa ja Suomussalmella otettiin vuonna 2020 käyttöön uusi toimintamalli, jossa korostui kansansairauksien ennaltaehkäisyä terveyshyötymallia käyttäen ja terveysvalmennuksen aloittaminen terveyshyötyasiakkaan kriteerit täyttäville asiakkaille. Uuden toimintamallin myötä kansanterveyshoitajien työnkuva muuttui ja syntyi tarve selvittää kokemuksia terveyshyötymallin ja terveysvalmennuksen käytöstä työssä. Toimeksiantajana työssä oli Kajaanin yleislääketieteen poliklinikka, jossa uusi toimintamalli otettiin käyttöön syksyllä 2020. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja kohderyhmänä olivat Kainuun kansanterveyshoitajat Sotkamon ja Kuhmon terveysasemilta sekä Kajaanin yleislääketieteen poliklinikalta. Heitä haastateltiin kesällä 2021. Tulosten pohjalta oli mahdollista arvioida ja kehittää terveyshyötymallin ja terveysvalmennuksen käyttöä. Tulosten perusteella kansanterveyshoitajat (n=9) kokivat terveyshyötymallin ja siihen kuuluvan vastuuhoitajuuden hyväksi asiaksi. Jonkin verran mielipide-eroa vastauksissa oli vanhan toimintamallin hoitosuunnitelman ja uuden hoitosuunnitelman välillä. Terveysvalmennus koettiin hyväksi keinoksi terveyden edistämisessä ja kansansairauksien ehkäisyssä, mikäli asiakas on motivoitunut ja valmis muutokseen. Heikosti motivoituneen asiakkaan kanssa terveysvalmennus on työlästä, eikä johda tuloksiin. Jatkossa voisi selvittää, millaisia kokemuksia muualla Suomessa on saatu vastaavan toimintamallin käytöstä sekä selvittää, millaisia mitattavissa olevia tuloksia terveysvalmennuksella on saatu aikaan.

The thesis investigated the experiences of public health nurses using the chronic care model and health coaching. The chronic care model was developed by Edward Wagner in 1998 and it is an operating model for the treatment and development of chronic illnesses. It emphasizes patient focus, systematic planning of treatment and support for self-care. In health coaching, the patient is an active participant in managing their own health. The needs and goals for lifestyle changes are patient-based and the role of the health care professional is to support and encourage the patient to achieve the goals. In 2020, a new operating model was introduced at Kainuu's primary health care in Sotkamo, Kuhmo, Kajaani and Suomussalmi. It emphasizes the use of a chronic care model for the prevention of chronic illness and introduction of health coaching for patients who meet the criteria of a health benefit client. The new model changed the everyday work of public health nurses, and a need arose to find out how they felt about the new chronic care model and health coaching. The partner organization of the study was Kajaani General Practice Clinic, where the new operating model was introduced in the autumn of 2020. The research was carried out as a qualitative study and the target group was public health nurses from Sotkamo and Kuhmo health centers and Kajaani General Practice Clinic. They were interviewed in the summer of 2021. Based on the results, the use of chronic care model and health coaching could be evaluated and developed. The results showed the public health nurses (n=9) found the chronic care model and having one nurse in charge of the patient’s care positive. There was some difference of opinion about the old health and wellbeing plan and the new one. Health coaching was seen as a good and effective method in health promotion and prevention of chronic illness when the patient is motivated and ready for change. With a patient with low motivation, health coaching is burdensome and does not lead to results. As for further research, it would be interesting to review experiences of the same model in other parts of Finland. It would also be useful to research what measurable results heath coaching can achieve to patients and their health.