Yötyön vaikutukset terveyteen ja työhyvinvointiin
Järvenpää, Santeri (2022)
Järvenpää, Santeri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013173
Tiivistelmä
Tutkielman taustalla on kasvava keskustelu vuoro- ja yötyön vaikutuksista. Toimeksiantajana on Kesko Logistiikka Oulu, Kempeleen terminaali. Tavoitteena oli selvittää, kuinka yötyö vaikuttaa kohdeyrityksessä työntekijöiden terveyteen ja työhyvinvointiin. Tutkielma jaettiin kolmeen aihealueeseen, joista ensimmäinen on uni, lepo ja palautuminen, toinen ja kolmas käsittelevät ruoka- ja juomatottumuksia sekä sosiaalisia suhteita.
Tietoperustana tutkielmassa käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja verkkolähteitä, joiden avulla aihealueisiin perehdyttiin kattavasti, jotta taustatietoa kyselyn suorittamiseksi oli tarpeeksi. Tutkimusmenetelmänä luotiin kyselylomake, johon työntekijät vastasivat. Tämän lisäksi suoritettiin teemahaastattelu. Teoriapohjan ja vastauksista saadun aineiston avulla analysoitiin kyselyn tulokset sekä pohdittiin kehitysideoita.
Tulokset osoittivat, että yövuorolla on yhteyttä työntekijöiden terveyteen ja työhyvinvointiin. Vastaukset jakaantuivat laajasti, sillä yövuoro vaikutti kaikilla omalla tavallaan. Kyselyn perusteella ilmeni, että työntekijät kokevat nukahtamiseen ja uneen liittyviä häiriötekijöitä, joista voi seurata väsymystä ja heikentäviä vaikutuksia palautumiseen sekä jaksamiseen. Ruokailu ja juoma tottumuksissa oli kehitettävää. Selkeimmät vaikutukset näkyivät työntekijöiden sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajassa, joiden parissa he kokivat haasteita ilta- ja yövuorojen takia.
Teorian ja vastausten perusteella pohdittiin kehitysehdotuksia työntekijöille ja työnantajalle. Työntekijöille luotiin yötyölaisen muistilista. Työnantajan näkökulmasta tarkasteltiin, millaisilla toimenpiteillä työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa. Esille nousi työaikasuunnittelu, yksilön tarpeiden huomioiminen, terveelliseen työpaikkaruokailuun kannustaminen sekä harrastusmahdollisuuksien ja sosiaalisten tapahtumien tukeminen.
Tietoperustana tutkielmassa käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja verkkolähteitä, joiden avulla aihealueisiin perehdyttiin kattavasti, jotta taustatietoa kyselyn suorittamiseksi oli tarpeeksi. Tutkimusmenetelmänä luotiin kyselylomake, johon työntekijät vastasivat. Tämän lisäksi suoritettiin teemahaastattelu. Teoriapohjan ja vastauksista saadun aineiston avulla analysoitiin kyselyn tulokset sekä pohdittiin kehitysideoita.
Tulokset osoittivat, että yövuorolla on yhteyttä työntekijöiden terveyteen ja työhyvinvointiin. Vastaukset jakaantuivat laajasti, sillä yövuoro vaikutti kaikilla omalla tavallaan. Kyselyn perusteella ilmeni, että työntekijät kokevat nukahtamiseen ja uneen liittyviä häiriötekijöitä, joista voi seurata väsymystä ja heikentäviä vaikutuksia palautumiseen sekä jaksamiseen. Ruokailu ja juoma tottumuksissa oli kehitettävää. Selkeimmät vaikutukset näkyivät työntekijöiden sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajassa, joiden parissa he kokivat haasteita ilta- ja yövuorojen takia.
Teorian ja vastausten perusteella pohdittiin kehitysehdotuksia työntekijöille ja työnantajalle. Työntekijöille luotiin yötyölaisen muistilista. Työnantajan näkökulmasta tarkasteltiin, millaisilla toimenpiteillä työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa. Esille nousi työaikasuunnittelu, yksilön tarpeiden huomioiminen, terveelliseen työpaikkaruokailuun kannustaminen sekä harrastusmahdollisuuksien ja sosiaalisten tapahtumien tukeminen.