Lukeminen ja loruilu osana kielellisesti rikasta ympäristöä : 3 - 5-vuotiaiden kirjallisuuskasvatus varhaiskasvatuksessa

Abstract

Suomalaisten lasten ja nuorten heikentynyt lukutaito ja sanavaranto on herättänyt huolta viime vuosina. Opinnäytetyön aihe valikoitui yhteiskunnallisen ja ajankohtaisen luonteensa vuoksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia 3–5-vuotiaille lapsille lukemisesta ja loruilusta sekä siitä, kuinka lukeminen ja loruilu varhaiskasvatuksessa toteutuu osana kirjallisuuskasvatusta. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kasvattajien ajatuksia mahdollisista kehittämistarpeista lukemisen ja loruilun lisäämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli innostaa ja lisätä lapsille lukemista ja loruilua osana kirjallisuuskasvatusta sekä löytää uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia lukemisen ja loruilun lisäämiseksi ja niiden asioiden ratkaisemiseksi, jotka eivät tällä hetkellä kirjallisuuskasvatusta varhaiskasvatuksessa tue.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin verkkokyselynä, johon saatiin 47 vastausta varhaiskasvatuksen kasvattajilta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustuloksista selvisi, että lapsille lukemista pidetään varhaiskasvatuksessa merkittävän tärkeänä, mutta kuitenkin lähes puolet vastaajista koki, ettei ryhmässä lueta riittävästi. Runojen ja lorujen lukeminen oli yhä vähäisempää. Lukeminen tunnistettiin tärkeänä erityisesti lasten kielen kehityksen vuoksi, pedagogisena välineenä erilaisten taitojen ja tilanteiden haltuun otossa sekä rauhoittumisen välineenä. Tutkimustulosten perusteella työn tärkeimmiksi johtopäätöksiksi nousi yhteistyön kehittäminen kirjastojen kanssa, kotien ja vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö lapsille lukemisen lisäämiseksi, pienryhmätoiminnan käyttäminen ja kehittäminen lukemisen mahdollistamiseksi sekä lukemisen ja kirjallisuuskasvatuksen mukaan ottaminen pedagogisen toiminnan suunnitteluun.

Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista kartoittaa kotien ja varhaiskasvatuksen yhteistyön mahdollisuuksia lapsille lukemisen lisäämiseksi. Toinen jatkotutkimusidea on toiminnallinen tutkimus kirjapiirin hyödyntämisen tuloksista S2-lasten pienryhmätoiminnassa.

The purpose was to find out early childhood education educators’ views and experiences of about reading and rhyming for children and how reading and rhyming in early childhood education take place as part of literature education.

The aim was to inspire and increase reading and rhyming for children as part of literary education and to find new ideas and opportunities to increase reading and rhyming.

The research approach was qualitative. The data were collected by the means of an online survey. The data were analysed through content analysis.

The results showed that reading for children is considered significant in early childhood education, but almost half of the respondents felt that the group did not read enough. The main conclusions were the development of cooperation with libraries, cooperation with homes and parents to increase reading for children, the use and development of small group activities to enable reading, and the inclusion of reading and literature education in pedagogical planning.