Lukeminen ja loruilu osana kielellisesti rikasta ympäristöä : 3 - 5-vuotiaiden kirjallisuuskasvatus varhaiskasvatuksessa
Viitaniemi, Kati (2022)
Viitaniemi, Kati
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912845
Tiivistelmä
Suomalaisten lasten ja nuorten heikentynyt lukutaito ja sanavaranto on herättänyt huolta viime vuosina. Opinnäytetyön aihe valikoitui yhteiskunnallisen ja ajankohtaisen luonteensa vuoksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia 3–5-vuotiaille lapsille lukemisesta ja loruilusta sekä siitä, kuinka lukeminen ja loruilu varhaiskasvatuksessa toteutuu osana kirjallisuuskasvatusta. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kasvattajien ajatuksia mahdollisista kehittämistarpeista lukemisen ja loruilun lisäämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli innostaa ja lisätä lapsille lukemista ja loruilua osana kirjallisuuskasvatusta sekä löytää uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia lukemisen ja loruilun lisäämiseksi ja niiden asioiden ratkaisemiseksi, jotka eivät tällä hetkellä kirjallisuuskasvatusta varhaiskasvatuksessa tue.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin verkkokyselynä, johon saatiin 47 vastausta varhaiskasvatuksen kasvattajilta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustuloksista selvisi, että lapsille lukemista pidetään varhaiskasvatuksessa merkittävän tärkeänä, mutta kuitenkin lähes puolet vastaajista koki, ettei ryhmässä lueta riittävästi. Runojen ja lorujen lukeminen oli yhä vähäisempää. Lukeminen tunnistettiin tärkeänä erityisesti lasten kielen kehityksen vuoksi, pedagogisena välineenä erilaisten taitojen ja tilanteiden haltuun otossa sekä rauhoittumisen välineenä. Tutkimustulosten perusteella työn tärkeimmiksi johtopäätöksiksi nousi yhteistyön kehittäminen kirjastojen kanssa, kotien ja vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö lapsille lukemisen lisäämiseksi, pienryhmätoiminnan käyttäminen ja kehittäminen lukemisen mahdollistamiseksi sekä lukemisen ja kirjallisuuskasvatuksen mukaan ottaminen pedagogisen toiminnan suunnitteluun.
Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista kartoittaa kotien ja varhaiskasvatuksen yhteistyön mahdollisuuksia lapsille lukemisen lisäämiseksi. Toinen jatkotutkimusidea on toiminnallinen tutkimus kirjapiirin hyödyntämisen tuloksista S2-lasten pienryhmätoiminnassa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin verkkokyselynä, johon saatiin 47 vastausta varhaiskasvatuksen kasvattajilta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustuloksista selvisi, että lapsille lukemista pidetään varhaiskasvatuksessa merkittävän tärkeänä, mutta kuitenkin lähes puolet vastaajista koki, ettei ryhmässä lueta riittävästi. Runojen ja lorujen lukeminen oli yhä vähäisempää. Lukeminen tunnistettiin tärkeänä erityisesti lasten kielen kehityksen vuoksi, pedagogisena välineenä erilaisten taitojen ja tilanteiden haltuun otossa sekä rauhoittumisen välineenä. Tutkimustulosten perusteella työn tärkeimmiksi johtopäätöksiksi nousi yhteistyön kehittäminen kirjastojen kanssa, kotien ja vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö lapsille lukemisen lisäämiseksi, pienryhmätoiminnan käyttäminen ja kehittäminen lukemisen mahdollistamiseksi sekä lukemisen ja kirjallisuuskasvatuksen mukaan ottaminen pedagogisen toiminnan suunnitteluun.
Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista kartoittaa kotien ja varhaiskasvatuksen yhteistyön mahdollisuuksia lapsille lukemisen lisäämiseksi. Toinen jatkotutkimusidea on toiminnallinen tutkimus kirjapiirin hyödyntämisen tuloksista S2-lasten pienryhmätoiminnassa.