Perehdytyskäytännöistä Apotti-tietojärjestelmän osalta : tutkimuksellista kehittämistoimintaa perioperatiivisessa hoitotyössä
Nummelin, Elisa (2022)
Nummelin, Elisa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013151
Tiivistelmä
Terveydenhuollon merkittävin teknologia on käyttöönotetut sähköiset tietojärjestelmät, jotka ovat muuttaneet asiakas- ja potilastiedon hallintaa vaikuttaen työ- ja toimintaprosesseihin. Hoitotyön kirjaamisella on ratkaisevan tärkeä edellytys laadukkaalle, vaikuttavalle sekä turvalliselle hoitotyölle. Digitaalisen ajan vaatimusten tuleekin kohdata työntekijöiden osaamisen kanssa. Tietojärjestelmien koulutus ja perehdytys on koettu sairaanhoitajien keskuudessa osin riittämättömiksi. Käyttäjien taidot ovat yksilöllisiä riippuen koulutustaustasta ja järjestelmien käyttökokemuksista, mutta perehdytyksellä ja koulutuksella voidaan edistää tietojärjestelmän osaamista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa Apotti-tietojärjestelmän perehdytysprosessissa vaikuttavia tekijöitä leikkaussali- ja anestesiayksikössä sekä kehittää perehdytyskäytäntöä Apotti-tietojärjestelmän osalta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työyksikön perehdytyskäytäntöä Apotti-tietojärjestelmän osalta, jotta tietojärjestelmään liittyvä perehdytys tukee yksikön työntekijöiden osaamista. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, joka eteni konstruktivistisen mallin mukaisesti.
Käytännön toteutusvaiheessa yhteistyöyksikön esihenkilöt (n=4) vastasivat SWOT-analyysiin Apotti-tietojärjestelmän perehdytykseen vaikuttavista tekijöistä. SWOT-analyysi analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla, jonka perusteella tunnistettiin viisi alaluokkaa: nimetty perehdyttäjä, työhyvinvointi, kirjattu perehdytyssisältö, resursointi ja viestintä. SWOT-analyysin jälkeen yksikön Apotti-tukihenkilöille (n=3) järjestettiin kehittämistyöpaja, jossa Apotti-tietojärjestelmän perehdytyksen käytäntöä pyrittiin tunnistamaan miellekartan avulla. Kehittämistyöpajan pohjalta yksikön perehdytyskansioon päädyttiin kirjaamaan informaatiota seuraavien pääotsikoiden alle: Apotti-tunnukset, HUS Apotti-koulutukset, tukihenkilöt, yksikön oma Apotti-perehdytys (muistilista) sekä viestintä. Työyksikköön kirjatun muistilistan tavoite on tukea perehdytyksen kulkua, jotta kaikkien työntekijöiden osaaminen olisi vakioitua työssä keskeisesti tarvittavien tietojärjestelmän toimintojen osalta.
Käytännöt, jotka kehitetään työssä havaittuja tarpeita varten ja niitä vastaamaan nivoutuvat parhaiten toteuttamisympäristöön. Sekä SWOT-analyysin että kehittämistyöpajan pohjalta voidaan todeta, että yksikön Apotti-tietojärjestelmäperehdytyksen vahvuus on sen tapahtuminen työn luonnollisessa ympäristössä. Tietojärjestelmän perehdytyksen tueksi tarvitaan kirjattua perehdytyssisältöä, sairaanhoitajien keskinäistä jatkuvaa perehtymistä sekä perehdytyksen suunnittelua niin, että resursointi, viestintä sekä perehtyjän yksilölliset tarpeet huomioidaan. Tietojärjestelmäperehdytyksellä on yhteys sairaanhoitajan työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa Apotti-tietojärjestelmän perehdytysprosessissa vaikuttavia tekijöitä leikkaussali- ja anestesiayksikössä sekä kehittää perehdytyskäytäntöä Apotti-tietojärjestelmän osalta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työyksikön perehdytyskäytäntöä Apotti-tietojärjestelmän osalta, jotta tietojärjestelmään liittyvä perehdytys tukee yksikön työntekijöiden osaamista. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, joka eteni konstruktivistisen mallin mukaisesti.
Käytännön toteutusvaiheessa yhteistyöyksikön esihenkilöt (n=4) vastasivat SWOT-analyysiin Apotti-tietojärjestelmän perehdytykseen vaikuttavista tekijöistä. SWOT-analyysi analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla, jonka perusteella tunnistettiin viisi alaluokkaa: nimetty perehdyttäjä, työhyvinvointi, kirjattu perehdytyssisältö, resursointi ja viestintä. SWOT-analyysin jälkeen yksikön Apotti-tukihenkilöille (n=3) järjestettiin kehittämistyöpaja, jossa Apotti-tietojärjestelmän perehdytyksen käytäntöä pyrittiin tunnistamaan miellekartan avulla. Kehittämistyöpajan pohjalta yksikön perehdytyskansioon päädyttiin kirjaamaan informaatiota seuraavien pääotsikoiden alle: Apotti-tunnukset, HUS Apotti-koulutukset, tukihenkilöt, yksikön oma Apotti-perehdytys (muistilista) sekä viestintä. Työyksikköön kirjatun muistilistan tavoite on tukea perehdytyksen kulkua, jotta kaikkien työntekijöiden osaaminen olisi vakioitua työssä keskeisesti tarvittavien tietojärjestelmän toimintojen osalta.
Käytännöt, jotka kehitetään työssä havaittuja tarpeita varten ja niitä vastaamaan nivoutuvat parhaiten toteuttamisympäristöön. Sekä SWOT-analyysin että kehittämistyöpajan pohjalta voidaan todeta, että yksikön Apotti-tietojärjestelmäperehdytyksen vahvuus on sen tapahtuminen työn luonnollisessa ympäristössä. Tietojärjestelmän perehdytyksen tueksi tarvitaan kirjattua perehdytyssisältöä, sairaanhoitajien keskinäistä jatkuvaa perehtymistä sekä perehdytyksen suunnittelua niin, että resursointi, viestintä sekä perehtyjän yksilölliset tarpeet huomioidaan. Tietojärjestelmäperehdytyksellä on yhteys sairaanhoitajan työhyvinvointiin.