Odotusarvokertoimen vaikutus metsän arvoon Pohjois-Suomen metsätiloilla

Abstract

ämän opinnäytetyön aiheena on tutkia odotusarvon vaikutusta metsätilan arvoon Pohjois-Suomessa. Ajankohtaiseksi aihe nousee varsinkin Pohjois-Suomessa, sillä vuodesta 2020 lähtien ovat Tapion summa-arvotaulukoissa olleet odotusarvokertoimet käytössä aina Pohjois-Lappia myöten. Opinnäytetyön ajankohtaisuutta lisää myös metsänomistajien ikääntyminen, joka lisää sukupolvenvaihdoksia ja myyntiin tulevien metsätilojen määrää.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia odotusarvokertoimien käyttämisellä olisi metsän käypään arvoon Pohjois-Suomessa. Tutkimukseen otettiin mukaan Pohjois-Suomesta kahdeksan metsätilaa, joille ei ollut odotusarvokertoimia käytetty. Odotusarvokertoimet määritettiin suoraan taulukkoarvojen mukaan, eikä niihin tehty vähennyksiä muuten kuin väärästä puulajista kasvupaikalle. Tutkimuksessa odotusarvokertoimia käyttämällä saatuja metsätilojen käypiä arvoja verrattiin alkuperäisiin käypiin arvoihin sekä tutkittiin, miten metsätilojen pyyntihinnoissa on jo sisällytetty odotusarvo mukaan.

Tutkimus toteutettiin avoimilla markkinoilla Pohjois-Suomessa myynnissä olleiden metsätilojen avulla. Myynti-ilmoituksissa oli tehty metsätilan käyvälle arvolle määritys kuvioittain, ja kaikki tutkimukseen tarvittava aineisto oli samalla saatavilla.

Tutkimuksessa todettiin, että odotusarvokertoimia käyttämällä metsän käypä arvo nousee merkittävästi, varsinkin jos metsätilan kuvioista suuri osa on kehitysluokkien 02 tai 03 kuvioita. Tutkimuksessa huomattiin myös, että jos metsätilan kehitysluokkajakauma on tasainen, niin odotusarvo on hinnoiteltu pyyntihintoihin osin mukaan. Tutkimuksen merkityksenä on tuottaa tietoa odotusarvojen vaikutuksista kaikille metsätilakaupoista kiinnostuneille.

The topic of this thesis is to study the effect of the expected value on the value of a forest holding in Northern Finland. The matter is topical especially in the Northern parts of Finland, due to change in Tapio’s expected value coefficients 2020. Since 2020 Tapio’s sum value tables expected value coefficients have been in use everywhere in Finland, all the way to northernmost Lapland. The subject is also topical due to aging of forest owners, which leads to generation changes and an increase in the number of forest holdings on sale.

The aim of the study was to provide information on the effects of using expected value factors on the fair value of forests in northern Finland. Eight forest holdings from northern Finland were included in the study. Expected value coefficients were not used on these eight holdings. The expected value coefficients were determined directly from the table values and the only deducted values were the wrong tree species at the site.

In the study, the fair values of forest holdings obtained using expectation value coefficients were compared with the original fair values, and it was examined how the expectation value has already been included in the catch prices of forest holdings.

The study was carried out on the open market with the help of forest holdings on sale in northern Finland. All the needed research material for the study was available in the sales announcements as fair value of the forest holding was determined by figures.

According to the study using the expected coefficients increases the fair value of the forest significantly, especially if a large part of the forest farm patterns are patterns of development classes 02 or 03. The study also showed that if the development category distribution of the forest space is even, then the expected value is partly included in the catch prices. The purpose of the study is to provide information on the effects of expected values for anyone interested in forest holding transactions.