Ilmastonhallintamalli vesiviljelyn suljettuun tutkimusympäristöön
Patanè, Andrea (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013166
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tavoiteltiin kokonaisvaltaista kuvausta kasvihuonekasvien kasvutekijöistä, kasvihuoneen ilmastoon vaikuttavista tekijöistä ja ilmastonhallintamenetelmistä ilmastonhallintamallin muodostamiseksi.
Kasvutekijöiden osalta tutkimustietoa kerättiin valosta, lämpötilasta, ilmankosteudesta, hiilidioksidista sekä kasteluvedestä. Ilmastoon vaikuttavat tekijät rajattiin valaisimista johtuvaan lämpöenergiaan sekä kasvien transpiraatioon, jolloin kasvihuoneen rakenteet jäivät tutkimuksen ulkopuolelle. Ilmastonhallintamenetelmissä kerättiin kooste yleisimmistä kaupallisissa kasvihuoneissa käytetyistä laitteista ja menetelmistä. Lisäksi tutkimukseen kerättiin laskukaavoja, jotka tukisivat oikean kokoisen laitteen hankintaa tutkimusympäristöön.
Kasvutekijöiden tutkimustieto antoi merkittävää näyttöä ilmastonhallinnan muuttujien vaikutuksesta tutkimustuloksiin ja loi perustan ilmastonhallintatarpeiden määritykselle. Ilmastoon vaikuttavien tekijöiden tutkimuksessa saatiin tietoa ja laskukaavoja valaisimista johtuvan lämpöenergian määrän sekä kasvien transpiraatiosta johtuvien lämpöenergia- ja vesihöyrymäärien arvioimiseksi. Ilmastonhallintamenetelmien tutkimuksessa hankittiin yleistietoa ilmanvaihdosta, hiilidioksidilannoituksesta, lämmityksestä lämpöputkilla sekä jäähdytyksestä haihdutuksella ja kondensaatiolla. Lisäksi jokaiselle menetelmälle saatiin ilmastonhallinnan suunnittelun kannalta hyödyllisiä laskukaavoja, jotka auttavat laitehankintojen määrityksessä. Tutkimuksen lopputulos eli ilmastonhallintamalli muotoutui tutkimustietoa hyödyntäväksi prosessikaavioksi. Ehdotettua mallia voidaan käyttää perustana ilmastonhallinnan suunnittelulle tilanteissa, joissa kasvatusympäristön rakenteiden vaikutus ilmastoon on vähäinen.
Kasvutekijöiden osalta tutkimustietoa kerättiin valosta, lämpötilasta, ilmankosteudesta, hiilidioksidista sekä kasteluvedestä. Ilmastoon vaikuttavat tekijät rajattiin valaisimista johtuvaan lämpöenergiaan sekä kasvien transpiraatioon, jolloin kasvihuoneen rakenteet jäivät tutkimuksen ulkopuolelle. Ilmastonhallintamenetelmissä kerättiin kooste yleisimmistä kaupallisissa kasvihuoneissa käytetyistä laitteista ja menetelmistä. Lisäksi tutkimukseen kerättiin laskukaavoja, jotka tukisivat oikean kokoisen laitteen hankintaa tutkimusympäristöön.
Kasvutekijöiden tutkimustieto antoi merkittävää näyttöä ilmastonhallinnan muuttujien vaikutuksesta tutkimustuloksiin ja loi perustan ilmastonhallintatarpeiden määritykselle. Ilmastoon vaikuttavien tekijöiden tutkimuksessa saatiin tietoa ja laskukaavoja valaisimista johtuvan lämpöenergian määrän sekä kasvien transpiraatiosta johtuvien lämpöenergia- ja vesihöyrymäärien arvioimiseksi. Ilmastonhallintamenetelmien tutkimuksessa hankittiin yleistietoa ilmanvaihdosta, hiilidioksidilannoituksesta, lämmityksestä lämpöputkilla sekä jäähdytyksestä haihdutuksella ja kondensaatiolla. Lisäksi jokaiselle menetelmälle saatiin ilmastonhallinnan suunnittelun kannalta hyödyllisiä laskukaavoja, jotka auttavat laitehankintojen määrityksessä. Tutkimuksen lopputulos eli ilmastonhallintamalli muotoutui tutkimustietoa hyödyntäväksi prosessikaavioksi. Ehdotettua mallia voidaan käyttää perustana ilmastonhallinnan suunnittelulle tilanteissa, joissa kasvatusympäristön rakenteiden vaikutus ilmastoon on vähäinen.