Vaikuttavuussijoittaminen ja SIB-hankkeet Euroopassa 2022
Tarvonen, Santeri (2022)
Tarvonen, Santeri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013294
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vaikuttavuussijoittamisen ja erityisesti tulosperäisten rahoitussopimuksien tilaa Euroopassa, SIB-sopimusten näkökulmasta. Työssä tarkasteltiin Covid-19- pandemian vaikutusta vaikuttavuussijoitusmarkkinan sekä EU:n roolia markkinassa, sekä tulosperäisten rahoitussopimuksien mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Kolmessa ensimmäisessä luvussa käsitellään vastuullisen sijoittamisen ja vaikuttavuussijoittamisen peruskäsitteitä, jotta lukijan on mahdollista ymmärtää aiheeseen liittyvät kontekstit ja teoriaa. Työn loppupuolella käsitellään vaikuttavuussijoittamisen ja tulosperus- teisten rahoitussopimuksien tilaa Euroopassa aineistopohjaisen sisältöanalyysin avulla sekä vertailemalla erilaisia lähteitä ja dokumenttiaineistoja.
Vaikuttavuussijoittamisen markkina on sosiaalisten vaikuttavuussijoitushankkeiden osalta jakautunut Euroopassa. Syitä tähän ovat valtioiden varallisuuserot erityisesti Itä- ja Keski-Euroopan maiden välillä sekä sijoittajien keskittyminen suuriin EU maihin. EU tukee vaikuttavuussijoittamisen hankkeita laajasti osana kestävän rahoituksen uudistusta, joka ohjaa pääomia kohti vastuullisempia kohteita. EU toimii instituu tioiden kautta usein takaajan tai suoran rahoittajan roolissa varsinkin suurissa hankkeissa, jotka edistävät kestävän rahoituksen tavoitteita.
Sijoitustavan kasvu ja valtavirtaistuminen on jatkunut Covid-19- pandemiasta huolimatta Euroopassa vahvasti, vaikka pandemian lopullisista vaikutuksista ei ole varmaa tietoa. Euroopassa on käynnissä yli 100 SIB-hanketta, joista yli kolmannes koskee työllistymistä ja siihen liittyviä ongelmia. Lisäksi terveyteen sekä hyvinvointiin liittyvät hankkeet ovat pandemian aikana nousseet pinnalle entisestään. EU:n taksonomian toivotaan vuodesta 2023 alkaen helpottavan vaikuttavuussijoittamisen mittaus- ja raportointihaasteiden kanssa ja luovan standardoituja käytäntöjä yhä enemmän alalle.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Kolmessa ensimmäisessä luvussa käsitellään vastuullisen sijoittamisen ja vaikuttavuussijoittamisen peruskäsitteitä, jotta lukijan on mahdollista ymmärtää aiheeseen liittyvät kontekstit ja teoriaa. Työn loppupuolella käsitellään vaikuttavuussijoittamisen ja tulosperus- teisten rahoitussopimuksien tilaa Euroopassa aineistopohjaisen sisältöanalyysin avulla sekä vertailemalla erilaisia lähteitä ja dokumenttiaineistoja.
Vaikuttavuussijoittamisen markkina on sosiaalisten vaikuttavuussijoitushankkeiden osalta jakautunut Euroopassa. Syitä tähän ovat valtioiden varallisuuserot erityisesti Itä- ja Keski-Euroopan maiden välillä sekä sijoittajien keskittyminen suuriin EU maihin. EU tukee vaikuttavuussijoittamisen hankkeita laajasti osana kestävän rahoituksen uudistusta, joka ohjaa pääomia kohti vastuullisempia kohteita. EU toimii instituu tioiden kautta usein takaajan tai suoran rahoittajan roolissa varsinkin suurissa hankkeissa, jotka edistävät kestävän rahoituksen tavoitteita.
Sijoitustavan kasvu ja valtavirtaistuminen on jatkunut Covid-19- pandemiasta huolimatta Euroopassa vahvasti, vaikka pandemian lopullisista vaikutuksista ei ole varmaa tietoa. Euroopassa on käynnissä yli 100 SIB-hanketta, joista yli kolmannes koskee työllistymistä ja siihen liittyviä ongelmia. Lisäksi terveyteen sekä hyvinvointiin liittyvät hankkeet ovat pandemian aikana nousseet pinnalle entisestään. EU:n taksonomian toivotaan vuodesta 2023 alkaen helpottavan vaikuttavuussijoittamisen mittaus- ja raportointihaasteiden kanssa ja luovan standardoituja käytäntöjä yhä enemmän alalle.