Ominaistaajuussimulointien ja mittaustulosten vertailu ja kehitys
Sabel, Robert (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113548
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli rakentaa kahdesta erityyppisestä moottorista ominaisuustaajuussimulaatiomallit käyttäen NX-sovellusta. Simulaatiosta saatuja tuloksia verrattiin tehtaalla mitattuihin moottoreihin.
Mitattujen sekä simuloitujen moottoreiden malli oli BP280. Mitattujen moottoreiden tiedot löytyivät ABB:n sisäisestä tietokannasta. Työtä tehdessä käytetyt 3Dsimulaatiomallit ovat mallinnettu ABB IEC LV Motorsin käyttämällä NX-CAD–ohjelmistolla, sekä siihen lisänä saatavalla FEM-Laskenta apuohjelmalla.
Työn teoriaosuudessa kerrotaan sähkömoottoreista yleistasolla, oikosulkumoottorin perusrakenne sekä sen toimintaperiaate, asennusasennot ja muita tarvittavia, sekä vaikuttavia tekijöitä kuten esimerkiksi sähkömoottorien molempien päiden laakerit. Työssä myös käsitellään siinä käytettyä FEM-laskentaa.
Simulaation valmistuttua näyttää se simulointitulokset. Ennen simulaation alkua valittiin kuinka monta taajuutta simulaatio suorittaa sekä laskee. Moottorin taajuuslaskelmien erona oli MLA2 moottorin parempi tulkinta. Lopullisena tuloksena voitiin päätellä kuinka eri laakerielementtityypit vaikuttavat simulaatioin lopputulokseen. Erona on esimerkiksi mittaustulosten ja eri elementtityyppien tuloksien ero.
Mitattujen sekä simuloitujen moottoreiden malli oli BP280. Mitattujen moottoreiden tiedot löytyivät ABB:n sisäisestä tietokannasta. Työtä tehdessä käytetyt 3Dsimulaatiomallit ovat mallinnettu ABB IEC LV Motorsin käyttämällä NX-CAD–ohjelmistolla, sekä siihen lisänä saatavalla FEM-Laskenta apuohjelmalla.
Työn teoriaosuudessa kerrotaan sähkömoottoreista yleistasolla, oikosulkumoottorin perusrakenne sekä sen toimintaperiaate, asennusasennot ja muita tarvittavia, sekä vaikuttavia tekijöitä kuten esimerkiksi sähkömoottorien molempien päiden laakerit. Työssä myös käsitellään siinä käytettyä FEM-laskentaa.
Simulaation valmistuttua näyttää se simulointitulokset. Ennen simulaation alkua valittiin kuinka monta taajuutta simulaatio suorittaa sekä laskee. Moottorin taajuuslaskelmien erona oli MLA2 moottorin parempi tulkinta. Lopullisena tuloksena voitiin päätellä kuinka eri laakerielementtityypit vaikuttavat simulaatioin lopputulokseen. Erona on esimerkiksi mittaustulosten ja eri elementtityyppien tuloksien ero.