Hybridipaneelijärjestelmän mitoitus kerrostalokohteeseen
Korvenaro, Miro (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113707
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli selvittää hybridipaneelijärjestelmän sähkön- ja lämmöntuotto sekä järjestelmän taloudellinen kannattavuus kerrostalokohteessa Helsingissä. Työn toimeksiantajan toimi Energio Finland Oy.
Kohteessa on tarkoitus siirtyä käyttämään mahdollisimman paljon itse tuotettua energiaa, joten järjestelmä mitoitettiin mahdollisimman suureksi käyttäen paneelien asennuspaikkana talon länteen päin suunnatun katon lapetta. Kohteessa on tarkoitus siirtyä käyttämään myös maalämpöä kaukolämmön sijaan.
Järjestelmän simulointi suoritettiin Vela Solaris -yhtiön Polysun-ohjelmistolla ja kannattavuuslaskelmat tehtiin FinSolar-kannattavuuslaskureilla.
Työssä selvisi, että järjestelmän tuottamasta sähköstä suurin osa saadaan käytettyä itse ja noin neljännes myydään verkkoon nykyisellä kulutuksella. Tuotetulla lämmöllä saadaan ladattua lämpökaivoja kesällä. Järjestelmä on taloudellisesti kannattava varsinkin ARAn myöntämällä energia-avustuksella, mutta myös ilman avustusta.
Simuloinnin ja kannattavuuslaskelmien tuloksia olisi saatu tarkemmiksi, jos käytössä olisi ollut tarkemmat lähtötiedot kohteen sähkön pohjakulutuksesta sekä paremmat tiedot maalämpöjärjestelmän laitteistosta ja ominaisuuksista. Hybridipaneelijärjestelmä osoittautui kuitenkin näilläkin tiedoilla kannattavaksi kohteen käyttötarkoitukseen.
Kohteessa on tarkoitus siirtyä käyttämään mahdollisimman paljon itse tuotettua energiaa, joten järjestelmä mitoitettiin mahdollisimman suureksi käyttäen paneelien asennuspaikkana talon länteen päin suunnatun katon lapetta. Kohteessa on tarkoitus siirtyä käyttämään myös maalämpöä kaukolämmön sijaan.
Järjestelmän simulointi suoritettiin Vela Solaris -yhtiön Polysun-ohjelmistolla ja kannattavuuslaskelmat tehtiin FinSolar-kannattavuuslaskureilla.
Työssä selvisi, että järjestelmän tuottamasta sähköstä suurin osa saadaan käytettyä itse ja noin neljännes myydään verkkoon nykyisellä kulutuksella. Tuotetulla lämmöllä saadaan ladattua lämpökaivoja kesällä. Järjestelmä on taloudellisesti kannattava varsinkin ARAn myöntämällä energia-avustuksella, mutta myös ilman avustusta.
Simuloinnin ja kannattavuuslaskelmien tuloksia olisi saatu tarkemmiksi, jos käytössä olisi ollut tarkemmat lähtötiedot kohteen sähkön pohjakulutuksesta sekä paremmat tiedot maalämpöjärjestelmän laitteistosta ja ominaisuuksista. Hybridipaneelijärjestelmä osoittautui kuitenkin näilläkin tiedoilla kannattavaksi kohteen käyttötarkoitukseen.