20 – lukujen kortteli : Haagan kansakoulun muutos- ja laajennussuunnitelma
Nieminen, Noora (2022)
Nieminen, Noora
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113784
Tiivistelmä
Helsingin Etelä-Haagassa sijaitseva entinen kansakoulu on 1920–luvun klassismia ja tiilirakentamista edustava rakennus, joka on vuosia ollut vailla pysyvää käyttöä ja merkitty asemakaavassa suojelluksi, sekä käyttötarkoitukseltaan muutettavaksi. Opinnäytetyö 20 – lukujen kortteli on suunnitelma Steniuksentie 14:ssa sijaitsevan koulurakennuksen käytön muutoksesta ja tontin täydennysrakentamisesta. Työssä tutkittiin kestävän, kannattavan ja säilyttävän muutoksen tekijöitä sekä sovellettavia piirteitä uudessa kaupunkikuvassa.
Käyttötarkoitusten muutokset ovat osa rakennuskannan elinkaarta, joilla voidaan säilyttää arkkitehtuurihistoriaa, sekä vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Suunnitelman lähtökohtina oli valita soveltuvin käyttötarkoitus koulurakennukseen ja säilyttää kohteen alkuperäisen arkkitehtuurin piirteet. Uudisrakennusten suunnittelun lähtökohtina oli soveltaa yhtenäistä kaupunkikuvallista ilmettä sekä rakentamisen tapaa kansakoulun kanssa.
Työ on kaksiosainen toiminnallinen opinnäytetyö, joka jakautuu teoriaa taustoittavaan ja kohteen lähtötietoja käsittelevään tutkimusosioon, sekä tapaustutkimuksen suunnitelmaan. Teoriassa viitataan rakennusten elinkaaresta, käyttötarkoituksen muutosten prosessista sekä kohteen historiasta kertovaan kirjallisuuteen. Tutkimukseen pohjautuvia johtopäätöksiä sovellettiin käytännön suunnittelutyössä. Suunnitelman lopputulemassa päädyttiin ilmavaan umpikortteliin, jossa kansakoulun tilat muutetaan asuin- ja monitoimitiloiksi ja tonttia täydennetään asuinkerrostalorakennuksilla.
Käyttötarkoitusten muutokset ovat osa rakennuskannan elinkaarta, joilla voidaan säilyttää arkkitehtuurihistoriaa, sekä vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Suunnitelman lähtökohtina oli valita soveltuvin käyttötarkoitus koulurakennukseen ja säilyttää kohteen alkuperäisen arkkitehtuurin piirteet. Uudisrakennusten suunnittelun lähtökohtina oli soveltaa yhtenäistä kaupunkikuvallista ilmettä sekä rakentamisen tapaa kansakoulun kanssa.
Työ on kaksiosainen toiminnallinen opinnäytetyö, joka jakautuu teoriaa taustoittavaan ja kohteen lähtötietoja käsittelevään tutkimusosioon, sekä tapaustutkimuksen suunnitelmaan. Teoriassa viitataan rakennusten elinkaaresta, käyttötarkoituksen muutosten prosessista sekä kohteen historiasta kertovaan kirjallisuuteen. Tutkimukseen pohjautuvia johtopäätöksiä sovellettiin käytännön suunnittelutyössä. Suunnitelman lopputulemassa päädyttiin ilmavaan umpikortteliin, jossa kansakoulun tilat muutetaan asuin- ja monitoimitiloiksi ja tonttia täydennetään asuinkerrostalorakennuksilla.
