Katsaus gospelmusiikin historiaan : 1500-luvulta nykypäivään ja Suomi-gospel
Ek, Markus (2022)
Ek, Markus
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113947
Tiivistelmä
Käsissäsi oleva tutkimus on aikaisempia teologian maisterin opintojani täydentävä kehittämistyö. Työssäni avaan gospelmusiikin historiaa – orjuudesta vapauteen. Tuon myös esille niitä musiikillisia tyylisuuntia, jotka ovat vaikuttaneet afroamerikkalaisen gospelmusiikin syntyyn ja muotoon. Lopussa annan lyhyen tilannekatsauksen Suomi-gospelista ja sen erikoislaatuisuudesta.
Käytin lähdekirjallisuutena tutkimuksia, historian kirjallisuutta, sekä lehtileikkeitä. Suomalaisesta gospelmusiikista kirjoitan pääasiassa oman tuntemukseni ja kokemukseni kautta, sillä olen toiminut kymmenen vuotta Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa pappina. Olen ollut myös aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana aina lapsuudestani lähtien. Lähestyn aihetta myös oman rakkaan harrastukseni kautta, sillä olen laulanut kahdessa eri gospelkuorossa, Higher Ground Vocals ja Sounds of Mercy gospel choir’issa.
Tutkimuksen tekeminen on ollut valaisevaa. Se on avannut silmiäni myös yhteiskuntapoliittisesti, vaikka se ei ollutkaan tutkimukseni tarkoitus. Tajusin kuinka paljon orjuuden tuottama ahdistus ja taakka on muokannut afroamerikkalaisen väestönosan elämänkatsomusta, uskonnollisuutta sekä musiikkia aina nykypäivään saakka. Gospelmusiikista puhuttaessa on tärkeä ymmärtää, että se pohjaa aina käsillä olevaan hetkeen ja improvisaatioon. Gospelissa tärkeintä ei ole muoto vaan tunne; jazz-teorian laaja tuntemus on gospelmuusikolle kuitenkin erittäin tärkeää.
Työlläni pyrin avaamaan gospelmusiikin yli neljäsataavuotista kehityskulkua kenelle tahansa siitä kiinnostuneelle. Esitykseni ei ole kaikenkattava, mutta se voi toimia ponnahduslautana uusiin innovoiviin tutkimuksiin.
Käytin lähdekirjallisuutena tutkimuksia, historian kirjallisuutta, sekä lehtileikkeitä. Suomalaisesta gospelmusiikista kirjoitan pääasiassa oman tuntemukseni ja kokemukseni kautta, sillä olen toiminut kymmenen vuotta Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa pappina. Olen ollut myös aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana aina lapsuudestani lähtien. Lähestyn aihetta myös oman rakkaan harrastukseni kautta, sillä olen laulanut kahdessa eri gospelkuorossa, Higher Ground Vocals ja Sounds of Mercy gospel choir’issa.
Tutkimuksen tekeminen on ollut valaisevaa. Se on avannut silmiäni myös yhteiskuntapoliittisesti, vaikka se ei ollutkaan tutkimukseni tarkoitus. Tajusin kuinka paljon orjuuden tuottama ahdistus ja taakka on muokannut afroamerikkalaisen väestönosan elämänkatsomusta, uskonnollisuutta sekä musiikkia aina nykypäivään saakka. Gospelmusiikista puhuttaessa on tärkeä ymmärtää, että se pohjaa aina käsillä olevaan hetkeen ja improvisaatioon. Gospelissa tärkeintä ei ole muoto vaan tunne; jazz-teorian laaja tuntemus on gospelmuusikolle kuitenkin erittäin tärkeää.
Työlläni pyrin avaamaan gospelmusiikin yli neljäsataavuotista kehityskulkua kenelle tahansa siitä kiinnostuneelle. Esitykseni ei ole kaikenkattava, mutta se voi toimia ponnahduslautana uusiin innovoiviin tutkimuksiin.