Sosiaalisen tuen tarpeet ikääntyneiden tuetussa asumisessa : asiakasymmärryksestä segmentointiin
Vesilahti, Karoliina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113956
Tiivistelmä
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui asumisen polun, tuetun asumisen, sosiaalisen tuen ja segmentoinnin käsitteistä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella, tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla, joita oli yhteensä yhdeksän. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että asuinympäristö koettiin turvalliseksi ja asukkaat toivoivat voivansa asua nykyisessä asunnossaan mahdollisimman itsenäisesti elämänsä loppuunsa asti. Asuinympäristöltä odotettiin ikäystävällisyyttä itsenäisen toimimisen mahdollistamiseksi. Vuokratalon yhteisöllinen toiminta lisäsi asiakkaiden arjen sosiaalisuutta ja mielekkyyttä. Yhteisölliset tapaamiset koettiin tärkeiksi tilaisuuksiksi tutustua naapureihin. Työntekijöiltä odotettiin yhteisöllisen toiminnan koordinointia.
Tuetun asumisen vuokratalossa asuvat ikääntyneet asukkaat saivat monenlaista sosiaalista tukea; aineellista, toiminnallista, emotionaalista sekä tiedollista sosiaalista tukea. Asukkaat toivoivat enemmän mielekästä tekemistä arkeensa, läheisten tapaamisia useammin sekä tukea liikkumiseen. Sosiaalista tukea saatiin työntekijöiltä ja läheisiltä. Asukkailla oli myös vastavuoroisia naapuruussuhteita. Sosiaaliselta tuelta odotettiin kiireettömyyttä, ystävällisyyttä, kuulluksi tulemisen kokemusta, jatkuvuutta ja palveluiden kohtuuhintaisuutta. Vuokratalon asukkaat luokiteltiin neljään eri segmenttiin heidän tuen tarpeidensa perusteella. Segmentit nimettiin talousvaikeuksissa sinnittelijäksi, ryhmätoiminnassa kuntoutujaksi, asumiseen totuttelijaksi ja yksinäisyyteen sopeutujaksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ikääntyneiden asukkaiden saama sosiaalinen tuki vaikutti heidän elämäänsä merkittävästi mahdollistaen itsenäisen asumisen yli 65-vuotiaiden vuokratalossa tuetussa asumisessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää yhteisötyössä yhteisöllisen toiminnan kehittämisessä asukkaiden osallisuuden ja naapuruussuhteiden vahvistamiseksi, asukkaiden yksilöllisemmän tuen tarpeiden huomioimisessa sekä palvelujen kehittämisessä vastaamaan asukkaiden tuen tarvetta.
Tuloksista ilmeni, että asuinympäristö koettiin turvalliseksi ja asukkaat toivoivat voivansa asua nykyisessä asunnossaan mahdollisimman itsenäisesti elämänsä loppuunsa asti. Asuinympäristöltä odotettiin ikäystävällisyyttä itsenäisen toimimisen mahdollistamiseksi. Vuokratalon yhteisöllinen toiminta lisäsi asiakkaiden arjen sosiaalisuutta ja mielekkyyttä. Yhteisölliset tapaamiset koettiin tärkeiksi tilaisuuksiksi tutustua naapureihin. Työntekijöiltä odotettiin yhteisöllisen toiminnan koordinointia.
Tuetun asumisen vuokratalossa asuvat ikääntyneet asukkaat saivat monenlaista sosiaalista tukea; aineellista, toiminnallista, emotionaalista sekä tiedollista sosiaalista tukea. Asukkaat toivoivat enemmän mielekästä tekemistä arkeensa, läheisten tapaamisia useammin sekä tukea liikkumiseen. Sosiaalista tukea saatiin työntekijöiltä ja läheisiltä. Asukkailla oli myös vastavuoroisia naapuruussuhteita. Sosiaaliselta tuelta odotettiin kiireettömyyttä, ystävällisyyttä, kuulluksi tulemisen kokemusta, jatkuvuutta ja palveluiden kohtuuhintaisuutta. Vuokratalon asukkaat luokiteltiin neljään eri segmenttiin heidän tuen tarpeidensa perusteella. Segmentit nimettiin talousvaikeuksissa sinnittelijäksi, ryhmätoiminnassa kuntoutujaksi, asumiseen totuttelijaksi ja yksinäisyyteen sopeutujaksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ikääntyneiden asukkaiden saama sosiaalinen tuki vaikutti heidän elämäänsä merkittävästi mahdollistaen itsenäisen asumisen yli 65-vuotiaiden vuokratalossa tuetussa asumisessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää yhteisötyössä yhteisöllisen toiminnan kehittämisessä asukkaiden osallisuuden ja naapuruussuhteiden vahvistamiseksi, asukkaiden yksilöllisemmän tuen tarpeiden huomioimisessa sekä palvelujen kehittämisessä vastaamaan asukkaiden tuen tarvetta.