Huolen puheeksi ottamisen tilanteet vanhempien näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön aiheena on varhaiskasvatuksessa toteutetut huolen puheeksi ottamisen tilanteet vanhempien näkökulmasta. Opinnäytetyössä kuvataan huolen puheeksi ottamisen menetelmää eri vaiheineen ja tarkastellaan, miten lasten vanhemmat kokevat tilanteet.

Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa Pilke-päiväkodeille tietoa vanhempien näkemyksistä Pilke-päiväkodeissa toteutuneista huolen puheeksi ottamisen tilanteista; mitkä tekijät tekevät vanhempien kokemuksen mukaan huolen puheeksi ottamisen tilanteista onnistuneen ja mitkä työntekijän teot tai sanomiset heidän mielestään olivat tärkeitä. Opinnäytetyössä selvitetään myös, miten huolen puheeksi ottamisen tilanteita voisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin vanhempien toiveisiin ja tarpeisiin.

Opinnäytetyömme teoreettiset lähtökohdat ovat huolen puheeksi ottaminen, kasvatusyhteistyö sekä dialogisuus. Näitä esitellään tarkemmin luvussa kaksi ja kolme.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin internetissä järjestettävässä kyselytutkimuksessa, johon linkki ja salasana jaettiin Pilke-päiväkotien asiakasperheille päiväkotien eteisessä. Aineisto analysoitiin teemoitteluanalyysillä, jonka jälkeen vanhemmilta saatuja vastauksia tarkkailtiin ja verrattiin teoriatietoon huolen puheeksi ottamisen onnistumisesta.

Kyselyyn vastanneet vanhemmat kokivat huolen puheeksi ottamisen tilanteiden vaikutukset kasvatusyhteistyölle lähes täysin positiivisina, ja vanhemmat olivat tyytyväisiä huolen puheeksi ottamisen tilanteisiin ja varhaiskasvattajan toimintaan niissä.

Huolen puheeksi ottamisen menetelmällä on varhaiskasvatuksessa keskeinen rooli lasten kanssa tehtävässä ennaltaehkäisevässä työssä, ja yksi sen hyvistä puolista on, että huolta kokevan varhaiskasvattajan ei tarvitse olla varma huoleen johtaneista syistä, vaan huoli voi pohjautua myös varhaiskasvattajan intuitiiviseen tai subjektiiviseen kokemukseen lapsen hyvinvoinnista tai tilanteesta. Varhaiskasvattajan ei tarvitse hallita kaikkia perheitä tukevia palvelukanavia, vaan huolta pyritään pohtimaan ja ratkaisemaan yhdessä vanhempien kanssa dialogisessa vuoropuhelussa, jonka tavoitteena on toimia kasvatusyhteistyössä siten, että huoli vähenee tai loppuu.