Eri-ikäisten finanssialan työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä ikäjohtamisesta
Laakso, Sonja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114234
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää eri-ikäisten finanssialan työntekijöiden kokemuksia ikäjohtamiseen ja sen teemoihin liittyen. Tavoitteena oli löytää ikäluokkien ja yksilöiden välillä eroja ja yhtäläisyyksiä sekä etsiä syitä havaituille tekijöille. Opinnäytetyön avulla pyrittiin selvittämään ikäjohtamisen ilmenevyyttä finanssialalla työntekijöiden näkemysten ja kokemusten kautta. Ikäjohtamisen rinnalle nostettiin tutkittaviksi teemoiksi työmotivaatio, työkyky ja hiljainen tieto.
Viitekehyksessä tarkasteltiin ikäjohtamiseen liittyviä tekijöitä. Alkuun tarkasteltiin johtamisen teoriaa, Suomen ikärakennetta ja väestön ikääntymiseen liittyviä tekijöitä. Tämän jälkeen käsiteltiin ikäjohtamisen lisäksi johtamisen teoriaa, työmotivaatiota, iän merkitystä työelämässä, ikäjohtamisen hyötyjä ja uhkia, sen työkaluja ja hiljaista tietoa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Aineisto hankittiin teemahaastattelujen avulla. Haastateltavat koostuivat 21–60-vuotiaista finanssialan työntekijöistä, joilla on eripituisia työsuhteita ja jotka toimivat eri asemissa työsuhteessaan. Aineisto tyypiteltiin usein nousseiden teemojen perusteella.
Tutkimuksen pohjalta saatiin paljon erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä ikäjohtamisesta ja sen teemoista. Ikäjohtaminen oli melko vähän tunnettu käsite finanssialan työntekijöiden kesken. Kuitenkin jokainen ikäluokka tunnisti, kun siitä keskusteltiin haastattelussa. Selvimmin ikäjohtamista huomattiin työnjaossa, työvuorosuunnittelussa, ohjeiden laadussa ja työvälineiden erilaisuudessa. Etätyötä tekevät huomasivat vähemmän ikäjohtamista kuin lähityötä tekevät. Nuoret työntekijät huomasivat herkimmin ikäjohtamista työyhteisössään. Ikäasenteita tai ikäsyrjintää havaittiin harvakseltaan. Nuorien osaamista saatetaan kyseenalaistaa. Vanhemmille työntekijöille ei tarjota uusia projekteja. Ikääntyneillä on negatiivisen ikäasenteen itseään kohtaan. Kokemuksiin ja näkemyksiin vaikuttavat vahvasti organisaatiokulttuurin laatu ja yhteisöllisyys.
Viitekehyksessä tarkasteltiin ikäjohtamiseen liittyviä tekijöitä. Alkuun tarkasteltiin johtamisen teoriaa, Suomen ikärakennetta ja väestön ikääntymiseen liittyviä tekijöitä. Tämän jälkeen käsiteltiin ikäjohtamisen lisäksi johtamisen teoriaa, työmotivaatiota, iän merkitystä työelämässä, ikäjohtamisen hyötyjä ja uhkia, sen työkaluja ja hiljaista tietoa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Aineisto hankittiin teemahaastattelujen avulla. Haastateltavat koostuivat 21–60-vuotiaista finanssialan työntekijöistä, joilla on eripituisia työsuhteita ja jotka toimivat eri asemissa työsuhteessaan. Aineisto tyypiteltiin usein nousseiden teemojen perusteella.
Tutkimuksen pohjalta saatiin paljon erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä ikäjohtamisesta ja sen teemoista. Ikäjohtaminen oli melko vähän tunnettu käsite finanssialan työntekijöiden kesken. Kuitenkin jokainen ikäluokka tunnisti, kun siitä keskusteltiin haastattelussa. Selvimmin ikäjohtamista huomattiin työnjaossa, työvuorosuunnittelussa, ohjeiden laadussa ja työvälineiden erilaisuudessa. Etätyötä tekevät huomasivat vähemmän ikäjohtamista kuin lähityötä tekevät. Nuoret työntekijät huomasivat herkimmin ikäjohtamista työyhteisössään. Ikäasenteita tai ikäsyrjintää havaittiin harvakseltaan. Nuorien osaamista saatetaan kyseenalaistaa. Vanhemmille työntekijöille ei tarjota uusia projekteja. Ikääntyneillä on negatiivisen ikäasenteen itseään kohtaan. Kokemuksiin ja näkemyksiin vaikuttavat vahvasti organisaatiokulttuurin laatu ja yhteisöllisyys.