Jätealan yrityksen hiilijalanjäljen laskeminen
Rantanen, Annikki (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214584
Tiivistelmä
EU pyrkii hiilineutraaliksi viimeistään vuonna 2050. Suomi tavoittelee samaa vuoteen 2035 mennessä. Tämän tarkoittaa, että monet yritykset ovat ryhtyneet toimiin hiilijalanjälkensä minimoimiseksi. Tämän opinnäytetyön päätavoite on laskea jätealan yrityksen kasvihuonekaasupäästöt vuosilta 2019 ja 2020. Osana laskentaa luotiin yritykselle laskenta-alusta päästöjen laskemiseen tulevina vuosina. Apuna laskennassa opinnäytetyössä käytetään Greenhouse gas-protokollaa.
Tiedot laskentaan on kerätty vuosilta 2019 ja 2020. Kun päästöt molemmilta vuosilta saatiin laskettua, oli mahdollista vertailla tuloksia. Näiden tietojen perusteella saatettiin pohtia mahdollisia keinoja päästömäärien vähentämiseksi.
Vuoden 2019 tukokset päästöjen osalta olivat 20 812,93 t ja 16 228,71 t vuonna 2020. Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyi pilaantuneen maan maankaatopaikalta (noin 95–96 % kokonaispäästömäärästä). Pienin osuus päästöistä tuli rakennuksista, joiden osuus oli vain 0,4–0,5 % kokonaismäärästä.
Tiedot laskentaan on kerätty vuosilta 2019 ja 2020. Kun päästöt molemmilta vuosilta saatiin laskettua, oli mahdollista vertailla tuloksia. Näiden tietojen perusteella saatettiin pohtia mahdollisia keinoja päästömäärien vähentämiseksi.
Vuoden 2019 tukokset päästöjen osalta olivat 20 812,93 t ja 16 228,71 t vuonna 2020. Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyi pilaantuneen maan maankaatopaikalta (noin 95–96 % kokonaispäästömäärästä). Pienin osuus päästöistä tuli rakennuksista, joiden osuus oli vain 0,4–0,5 % kokonaismäärästä.