RAI-arviointitiedon hyödyntäminen ikääntyneen kuntoutustarpeen tunnistamiseksi tehostetussa pitkäaikaisessa palveluasumisessa
Kipinä, Teemu; Pitkänen, Sanna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214596
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää toimeksiantajan sisäisten palveluiden tuottamiseen yhtenäinen monialaisen tiimin prosessimalli hoivapalveluasukkaiden kuntoutustarpeiden tunnistamiseksi ja jatkotoimenpiteiden aloittamiseksi. Kehittämistyön tuloksena tuotettiin toimeksiantajalle “RAI-käsikirja”- nimellä työohje kuntoutuksen indikaatioista, kuntoutuspalveluun ohjautuvuudesta sekä monialaisesta yhteistyöstä. Työohjeen tavoitteena on lisätä hoitoyksikön henkilöstön ymmärrystä omasta roolistaan yksikön RAI- arviointiprosessissa sekä kehittää asukkaan toimintakyvyn arvioimista RAI-arviointivälineistöä käyttäen, erityisesti päivittäisten toimintojen suoriutumisesta ja sen vaikutuksesta ikääntyneen hoivapalveluasukkaan arkeen ja elämänlaatuun. RAI-järjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään asiakkaan kuntoutustarpeiden kartoittamiseen ja palveluun ohjautumiseen. Tulevaisuudessa voidaan arvioida, onko näillä ADL-toimintoihin keskittyvillä tekijöillä vaikutusta asiakkaan päivittäistoimintojen kohenemiseen.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisella menetelmällä, narratiivisella kirjallisuuskatsauksella, jonka avulla selvitettiin millaista RAI-arviointivälineistöllä kerättyä tutkimustietoa ikääntyneen ADL-toimintojen muutoksista oli saatavilla ja voitiinko niistä muodostaa kuntoutuksen indikaatioita. Tiedonhaku toteutettiin monipuolisesti eri tietokannoista ja löydetty aineisto käsiteltiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tuloksissa tunnistettiin ADL-toimintoja kohentavat tekijät, joita olivat laatumittareihin perustuva hoivatyö sisältäen 13 laatuindikaattoria, yksilöity intensiteetti kuntoutuksessa, puristusvoima, reisilihasvoima, koettu elämänlaatu, liikunnallisuus ja muut-ryhmä sekä alentavat tekijät, joita olivat huono tasapaino, inkontinenssi, alentunut kognitio, alhainen painoindeksi (BMI), alentunut kuulo, masennus sekä monisairaudet. Näistä pääluokista muodostettiin RAI-arviointiin kuntoutuksen indikaatiot. Indikaatioita hyödynnettiin RAI-arviointivälineistön laatumoduulin raporttipohjan muodostamisessa, jonka avulla asiakkaan palveluntarve kuntoutukselle voitiin tunnistaa. Raporttityökalu osoittaa, mikäli kahden eri mittauksen välillä asukkaan toimintakyvyssä on tapahtunut muutosta ja näin ollen tunnistaa kuntoutustarpeen. Tutkimustyössä tuotettu materiaali toimi RAI-käsikirjan teoreettisena runkona.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kohdistamalla kuntoutuksen ja kuntouttavan hoitotyön interventiot näihin tutkimusvaiheessa tunnistettuihin indikaatioihin, voidaan ikääntyneelle asiakkaalle tarjota mahdollisimman laadukkaita ja näyttöön perustuvia palveluita ADL-toimintojen kohentamiseksi, asiakkaan hoidettavuuden minimoimiseksi sekä hyvän elämänlaadun ylläpitämiseksi hoivapalveluympäristössä.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisella menetelmällä, narratiivisella kirjallisuuskatsauksella, jonka avulla selvitettiin millaista RAI-arviointivälineistöllä kerättyä tutkimustietoa ikääntyneen ADL-toimintojen muutoksista oli saatavilla ja voitiinko niistä muodostaa kuntoutuksen indikaatioita. Tiedonhaku toteutettiin monipuolisesti eri tietokannoista ja löydetty aineisto käsiteltiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tuloksissa tunnistettiin ADL-toimintoja kohentavat tekijät, joita olivat laatumittareihin perustuva hoivatyö sisältäen 13 laatuindikaattoria, yksilöity intensiteetti kuntoutuksessa, puristusvoima, reisilihasvoima, koettu elämänlaatu, liikunnallisuus ja muut-ryhmä sekä alentavat tekijät, joita olivat huono tasapaino, inkontinenssi, alentunut kognitio, alhainen painoindeksi (BMI), alentunut kuulo, masennus sekä monisairaudet. Näistä pääluokista muodostettiin RAI-arviointiin kuntoutuksen indikaatiot. Indikaatioita hyödynnettiin RAI-arviointivälineistön laatumoduulin raporttipohjan muodostamisessa, jonka avulla asiakkaan palveluntarve kuntoutukselle voitiin tunnistaa. Raporttityökalu osoittaa, mikäli kahden eri mittauksen välillä asukkaan toimintakyvyssä on tapahtunut muutosta ja näin ollen tunnistaa kuntoutustarpeen. Tutkimustyössä tuotettu materiaali toimi RAI-käsikirjan teoreettisena runkona.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kohdistamalla kuntoutuksen ja kuntouttavan hoitotyön interventiot näihin tutkimusvaiheessa tunnistettuihin indikaatioihin, voidaan ikääntyneelle asiakkaalle tarjota mahdollisimman laadukkaita ja näyttöön perustuvia palveluita ADL-toimintojen kohentamiseksi, asiakkaan hoidettavuuden minimoimiseksi sekä hyvän elämänlaadun ylläpitämiseksi hoivapalveluympäristössä.