Itku- ja koliikkivauvaperheiden saama tuki ja sen vaikutus
Mayer, Anu (2022)
Mayer, Anu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214661
Tiivistelmä
Vauvan itkuisuus tai koliikki on aiheena tärkeä, sillä se koskettaa tuhansia perheitä Suomessa vuosittain, eikä varsinaista hoitokeinoa runsaaseen itkuisuuteen tai koliikkiin ole.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tutkimuskirjallisuuden valossa, millaista tukea koliikista- tai runsaasta itkuisuudesta kärsivien vauvojen perheet ovat saaneet, sekä millaisia vaikutuksia saadulla tuella on ollut. Opinnäytetyössä tarkastellaan etenkin erilaisten tukimuotojen ja interventioiden, sekä sosiaalisen tuen vaikutusta perheiden hyvinvointiin. Kirjallisuuskatsaus on osa ”Kosketus osana luonnonmukaista lastenhoitoa”- (vauvan koliikki koskettaa”) - tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää, voidaanko koliikkivauvojen oireita helpottaa erilaisilla kosketushoidoilla sekä millaisia vaikutuksia hoidoilla on vanhempien tai hoitajan arvion mukaan. Tutkimus on jatkoa aiemmalle pilottitutkimukselle, jossa selvitettiin vyöhyketerapiahoidon vaikutuksia vauvoille, jotka kärsivät koliikkioireista. Tutkimuksesta on julkaistu kaksi tieteellistä artikkelia: A pilot study of parents`experiences of reflexology treatment for infants with colic in Finland (Hannula & Puukka & Asunmaa & Mäkijärvi 2020) ja Vanhempien luottamus ja kokemukset koko kehon vyöhyketerapiasta koliikkioireisen vauvan hoidossa (Asunmaa & Hannula & Aho 2020).
Opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuvaileva katsaus tarjosi mahdollisuuden huomioida analysoitavan kirjallisuusaineiston monimuotoisuus opinnäytetyössä. Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset on tarkastettu Hoitotyön Tutkimussäätiön suomentamien Joanna Briggs instituutin (JBI) katsauksissa käytettyjen laadunarviointikriteerien avulla. Aineistoon valikoitui seitsemän (N=7) artikkelia, joissa käsiteltiin koliikki- tai itkuvauvaperheiden saamaa tukea ja sen vaikutusta.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että koliikki- ja itkuisten vauvojen perheitä on tuettu erilaisin interventioin ja tukimuodoin, sekä sosiaalisen tuen avulla. Lähes kaikkien tutkimuksissa esiintyneiden tulosten mukaan perheet ovat hyötyneet saamastaan tuesta. Saatu tuki vaikutti oireita vähentävällä tavalla ja sosiaalinen tuki vaikutti raportoidun koliikin määrään ja pääosin vaikutti positiivisesti äitien ja perheiden hyvinvointiin. Perheet vaikuttivat hyötyvän varsinkin koulutuksellista tukiohjelmista, kuten siitä, että saivat neuvoja vauvan hoitoon eri tilanteissa. Myös avun saaminen lapsenhoitoon ja kuulluksi tuleminen korostuivat.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tutkimuskirjallisuuden valossa, millaista tukea koliikista- tai runsaasta itkuisuudesta kärsivien vauvojen perheet ovat saaneet, sekä millaisia vaikutuksia saadulla tuella on ollut. Opinnäytetyössä tarkastellaan etenkin erilaisten tukimuotojen ja interventioiden, sekä sosiaalisen tuen vaikutusta perheiden hyvinvointiin. Kirjallisuuskatsaus on osa ”Kosketus osana luonnonmukaista lastenhoitoa”- (vauvan koliikki koskettaa”) - tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää, voidaanko koliikkivauvojen oireita helpottaa erilaisilla kosketushoidoilla sekä millaisia vaikutuksia hoidoilla on vanhempien tai hoitajan arvion mukaan. Tutkimus on jatkoa aiemmalle pilottitutkimukselle, jossa selvitettiin vyöhyketerapiahoidon vaikutuksia vauvoille, jotka kärsivät koliikkioireista. Tutkimuksesta on julkaistu kaksi tieteellistä artikkelia: A pilot study of parents`experiences of reflexology treatment for infants with colic in Finland (Hannula & Puukka & Asunmaa & Mäkijärvi 2020) ja Vanhempien luottamus ja kokemukset koko kehon vyöhyketerapiasta koliikkioireisen vauvan hoidossa (Asunmaa & Hannula & Aho 2020).
Opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuvaileva katsaus tarjosi mahdollisuuden huomioida analysoitavan kirjallisuusaineiston monimuotoisuus opinnäytetyössä. Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset on tarkastettu Hoitotyön Tutkimussäätiön suomentamien Joanna Briggs instituutin (JBI) katsauksissa käytettyjen laadunarviointikriteerien avulla. Aineistoon valikoitui seitsemän (N=7) artikkelia, joissa käsiteltiin koliikki- tai itkuvauvaperheiden saamaa tukea ja sen vaikutusta.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että koliikki- ja itkuisten vauvojen perheitä on tuettu erilaisin interventioin ja tukimuodoin, sekä sosiaalisen tuen avulla. Lähes kaikkien tutkimuksissa esiintyneiden tulosten mukaan perheet ovat hyötyneet saamastaan tuesta. Saatu tuki vaikutti oireita vähentävällä tavalla ja sosiaalinen tuki vaikutti raportoidun koliikin määrään ja pääosin vaikutti positiivisesti äitien ja perheiden hyvinvointiin. Perheet vaikuttivat hyötyvän varsinkin koulutuksellista tukiohjelmista, kuten siitä, että saivat neuvoja vauvan hoitoon eri tilanteissa. Myös avun saaminen lapsenhoitoon ja kuulluksi tuleminen korostuivat.