Ammatillisen Taitaja-tapahtuman T9-kisan kehittäminen - menestystä maaseudulle ja kaupunkiin
Kuusela, Vesa-Pekka (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214684
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on ammatillisen Taitaja-tapahtuman T9-kilpailun kehittäminen. Työn toimeksiantajana oli Skills Finland ry. Vuosittain järjestettävä valtakunnallinen Taitaja-tapahtuma kokoaa ammatillisen koulutuksen parhaimmiston kilpailemaan lähes 50:n eri kilpailulajin ammatillisesta paremmuudesta. Tapahtuman järjestelyistä vastaavat vuosittain vaihtuvat koulutuksen järjestäjät yhteistyössä Skills Finlandin kanssa. Samassa yhteydessä käydään perusopetuksen 7–9-luokkalaisten T9-kilpailu, jossa kilpaillaan 3-henkisin joukkuein.
Työn tavoitteena oli T9-kilpailun kehittäminen sekä vetovoiman kasvattaminen. Kilpailua on käyty vuodesta 2002 alkaen. Perusopetusta antavat koulut sekä ammatilliset oppilaitokset ovat osallistuneet siihen alueilla muodostuneen perinteen mukaan. T9-kilpailun sidos ammatilliseen koulutukseen ja siihen tutustumiseen on merkittävä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. T9-kilpailun aluevastaaville suunnattiin Webropol-kysely. Webropol-kysely lähetettiin kaikkiaan neljälletoista henkilölle ja kaikilta saatiin vastaus kyselyyn. Skills Finlandin tiedostoista saatiin hyvää tietoa, miten valtakunnalliseen finaaliin valikoituneet joukkueet ovat jakautuneet maaseudun ja kaupunkien kesken. Osallistujatietoja joukkuemääristä alueittain saatiin Skills Finlandin arkistoista vuodesta 2010 lähtien.
Vastauksista saadun aineiston mukaan toimijat T9-kilpailuissa ovat kokeneita useita vuosia mukana olleita henkilöitä. Aktiivisten yhteyshenkilöiden saaminen peruskouluihin, hyvä valtakunnallinen markkinointi sekä laadukkaasti toteutetut T9-kilpailut eri vaiheissa lisäävät tulevaisuuden kehittymismahdollisuuksia ja helpottavat uusien joukkueiden saamista mukaan. Tilastoista löytyvien osallistujamäärien mukaan maaseudun aktiivisuus on ollut kaupunkeja voimakkaampaa. Alueellisia eroja kasvattaa merkittävästi kullakin alueella kilpailuun käytettävä resurssi. Viimeisen kahden vuoden aikana ollut koronapandemia on tuonut mahdollisuuksia osallistua virtuaalisesti verkon kautta. Tämän takia osalla alueista osallistujamäärät ovat tuntuvasti kohonneet.
Asiasanat: Taitaja9-kilpailun kehittäminen, perusopetus, ammatillinen koulutus, kvantitatiivinen tutkimus, Taitaja-tapahtuma
Työn tavoitteena oli T9-kilpailun kehittäminen sekä vetovoiman kasvattaminen. Kilpailua on käyty vuodesta 2002 alkaen. Perusopetusta antavat koulut sekä ammatilliset oppilaitokset ovat osallistuneet siihen alueilla muodostuneen perinteen mukaan. T9-kilpailun sidos ammatilliseen koulutukseen ja siihen tutustumiseen on merkittävä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. T9-kilpailun aluevastaaville suunnattiin Webropol-kysely. Webropol-kysely lähetettiin kaikkiaan neljälletoista henkilölle ja kaikilta saatiin vastaus kyselyyn. Skills Finlandin tiedostoista saatiin hyvää tietoa, miten valtakunnalliseen finaaliin valikoituneet joukkueet ovat jakautuneet maaseudun ja kaupunkien kesken. Osallistujatietoja joukkuemääristä alueittain saatiin Skills Finlandin arkistoista vuodesta 2010 lähtien.
Vastauksista saadun aineiston mukaan toimijat T9-kilpailuissa ovat kokeneita useita vuosia mukana olleita henkilöitä. Aktiivisten yhteyshenkilöiden saaminen peruskouluihin, hyvä valtakunnallinen markkinointi sekä laadukkaasti toteutetut T9-kilpailut eri vaiheissa lisäävät tulevaisuuden kehittymismahdollisuuksia ja helpottavat uusien joukkueiden saamista mukaan. Tilastoista löytyvien osallistujamäärien mukaan maaseudun aktiivisuus on ollut kaupunkeja voimakkaampaa. Alueellisia eroja kasvattaa merkittävästi kullakin alueella kilpailuun käytettävä resurssi. Viimeisen kahden vuoden aikana ollut koronapandemia on tuonut mahdollisuuksia osallistua virtuaalisesti verkon kautta. Tämän takia osalla alueista osallistujamäärät ovat tuntuvasti kohonneet.
Asiasanat: Taitaja9-kilpailun kehittäminen, perusopetus, ammatillinen koulutus, kvantitatiivinen tutkimus, Taitaja-tapahtuma