Kehitysvammatyössä kohdattu väkivalta ja sen uhka Työntekijän näkökulma

Abstract

Kehitysvammaisten kanssa tehtävä työ on luovaa, haastavaa ja monipuolista. Työtä säätelee kehitysvammalaki, joka säätää myös käytön rajoitustoimenpiteille. Työssä joudutaan päivittäin tilanteisiin, jossa asiakkaan turvallisuuden vuoksi on puututtava itsemääräämisoikeuteen tai perusoikeuksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on saada aikaan käsitys siitä, miten usein ja millaista väkivaltaa tai sen uhkaa kehitysvammatyössä kohdataan ja mitä väkivaltatilanteet saavat aikaan työntekijässä sekä työyhteisössä. Tarkoitus on myös etsiä altistavia tekijöitä, jotka voivat johtaa asiakkaan väkivaltaiseen käytökseen ja samalla löytää työntekijöiden näkökulmasta tulevia työkaluja siihen, miten työssä tapahtuvaa väkivaltaa ja sen uhkaa voisi käsitellä, miten tapahtuneiden jälkeen pitäisi toimia ja miten väkivaltaisten tilanteiden määrää voitaisiin vähentää. Tutkimuksen toteutus tapahtui kyselylomakkeella ja se on laadultaan kvantitatiivinen, jossa on kvalitatiivisia elementtejä. Kvantitatiivisen aineiston käsittely tapahtui tilastollisin menetelmin, Excel tilasto ohjelmaa käyttäen, kvalitatiiviset osiot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Vastanneista 93 % kertoi kohtaavansa työssään väkivaltaa. Eniten väkivaltatilanteita syntyi päivittäisessä ohjaus-, hoito tai avustustilanteessa. 81 % koki, ettei väkivaltatilanteisiin ole mahdollista varautua tarpeeksi. Väkivallan ja sen uhan koettiin vaikuttavan työyhteisöön monin eri tavoin. Moni koki, että väkivaltatilanteiden raportointi on tärkeää. Koulutusta väkivaltaisen asiakkaan kohtaamiseen oli saanut osa vastaajista, mutta siihen toivottiin päivitystä. Kehitettävää väkivaltatilanteiden selvityksessä kerrottiin olevan työntekijöiden tiedon huomioiminen, huomioiva ja kantaa ottava esimiestyö sekä työnohjaus. Väkivaltatilanteiden käsittely ja työnantajalta saatu tuki koettiin riittämättömäksi.